Leipäkokeiluja lumipyryä odotellessa

Airisrannan leveysasteille on luvattu yöksi lumimyrskyä. Tällä hetkellä meillä onkin aika 'kesäiset' tunnelmat, sillä vähäinen lumipeite häipyi jo vuoden alussa. Tänään on kirjaimellisesti tyyntä myrskyn edellä, sillä vedenpinta ei värähdäkään ja ulkona on hiiskumaton hiljaisuus. Kävin äsken näpsimässä muutaman kuvan pihapiiristä. Huomenna näkymä on jo luultavasti hieman lumisempi.

Pari päivää sitten innostuin taas kokeilemaan leiväntekoa. Minulla on vanha, jo liitoksistaan revennyt iso kenkälaatikko sängyn alla, johon olen säilönyt kaikenlaisia reseptejä vuosien varrelta odottamaan mahdollista kokeiluinnostusta. Aina välillä sitä tulee kaiveltua, ja niinpä sieltä löytyi tällä kertaa durumvehnäleivän ohje.

Tämäkin leipä kuuluu kategoriaan helpot, mutta pitkäveteiset. Toisin sanoen ei riitä, että alkaa leipoa hetken mielijohteesta, vaan hommaan on varustauduttava jo edellisenä päivänä. Taikinan pitäisi levätä jääkaapissa vähintään kaksi tuntia tai mieluiten yön yli. Sitä en tietenkään muistanut leipomispuuhia aloittaessani, vaan hoksasin asian vasta reseptiä lukiessani.

Mutta kun leipomaan oli ryhdytty, kaksi tuntia sai riittää taikinan lepoon. Ja voin vain todeta, että kiireessä tehty taikina paisui jääkaapissa niin, että puolen tunnin päästä jouduin pikapikaa kumoamaan siitä osan toiseen astiaan, suurimpaan, mikä talosta vielä löytyi. Tuli mieleen satu taikapadasta, joka vain keitti ja keitti puuroa eikä lakannut millään, ja lopulta koko kylä oli puuron peitossa. Minulta sen sijaan taikina valui pitkin jääkaapin lasihyllyjä, josta sitä sitten miehen avustuksella vetelin kaksin käsin takaisin kulhoon.

Tästä opin, että ehkä olisi syytä ajatella hieman tarkemmin, mitä on tekemässä, eikä tehdä asioita samalla kaavalla joka kerta. Ohjeessa neuvottiin laittamaan hiivaa 30 g, ja niinhän minä mielestäni teinkin. Tosin, minä laitoin 33 g - kuivahiivaa. Sitä meillä on aina varastossa. Siis kolme pussia hiivaa litran leipätaikinaan! Enpä tuota vain hoksannut siinä vaiheessa, kun hiivapusseja tyhjentelin. Ihastelin vain hiivan käymisvoimaa. Muuta ongelmaa moninkertainen hiivamäärä ei mielestäni aiheuttanut kuin tuplamäärän leipiä. Kun en ole aikaisemmin durumleipää tehnyt, en voi näitäkään moittia. Parasta varmaan kuitenkin kokeilla vielä ihan oikealla hiivamäärällä.

DURUMVEHNÄLEIPÄ

4 pyöreää limppua tai 2 isoa polakkaa

1 l vettä

30 g tuoretta hiivaa

1200 g vehnäjauhoja (n. 18 dl)

300 g durumvehnäjauhoja (n. 5 dl)

40 g merisuolaa

1. Sekoita kaikki ainekset suolaa lukuunottamatta keskenään. Vaivaa taikinaa yleiskoneessa 15 minuuttia tai käsin puolisen tuntia. Lisää suola. Jatka vaivaamista viisi minuuttia. Laita taikina öljyttyyn astiaan ja anna levätä jääkaapissa vähintään kaksi tuntia tai mieluiten yön yli.

2. Muotoile taikina neljäksi pyöreäksi limpuksi tai kahdeksi isoksi polakaksi. Kohota limput durumvehnällä jauhotetussa korissa tai polakat suoraan pellillä. (Minulla ei ollut koria käytössä ja kohotin molemmat mallit suoraan pellillä ilman ongelmia).  Kohotusaika 1- 1,5 tuntia.

3. Lämmitä uuni 250 asteeseen ja laita tyhjä pelti alimpaan pidikkeeseen.

4. Kumoa leivät pellille pohjapuoli ylöspäin, laita pelti uuniin ja kaada kupillinen kylmää vettä esilämmitetylle alapellille. Sulje uuninluukku ja alenna lämpö 200 asteeseen. Raota luukkua 20 minuutin kuluttua päästääksesi höyryn ulos.

5. Paista leipiä noin 35 minuuttia (tai kunnes niiden sisälämpö on noin 98 astetta). Anna leipien jäähtyä ritilällä. 

Leivonta-assistentit asemissa. Nämä innokkaat apurit ovat leivonta- ja muissa puuhailuissa aina mukana, vaikka apua ei aina niin kaivattaisikaan.

Mukavaa viikonvaihdetta!

-Airisrannan Päivi-