Asennus ei muuten ihan mikään pikku juttu ollutkaan, kun huoneen korkeus on kolme metriä. Puisen tason päälle ei voi tietenkään nousta seisomaan, puhumattakaan, että sille asettelisi jonkin jakkaran tapaisen. No, onneksi perheessä on nuorimies, jonka voi laittaa hoitamaan niitä ikävimpiä ja hmm... vaarallisimpia asioita nuoruuteen ja ketteryyteen vedoten. A-tikkaiden ja leveän lankun avulla saatiin kokoon trapetsi, jolla poika sai sitten harjoitella ilma-akrobatiaa ja kurkotella korkeuksiin.
Ilman lamppuja pärjättiin siis mainiosti neljä vuotta, mutta onhan toki syksyn pimeillä mukavampi puuhastella, kun valoa riittää kunnolla. Nämä lampunvarjostimet ovat yksi niistä harvoista uudishankinnoista, joita Airisrantaan on tehty. Kahden käden sormet taitavat vallan mainiosti riittää suurempien sisustusostosten laskemiseen.
Myyjän mukaan varjostimen pinta on hopeoitu, joten siitä johtuvat myös pinnassa näkyvät laikut. Toinen on pyyhitty jo siistiksi, mutta tässä etualalla olevassa varjostimessa sormenjäljet näyttävät vielä kukoistavat. Voi siis valita, haluaako varjostimen laikuilla tai ilman. :)
Löysin muuten mökkimatkalla tavaratalon alennusmyynnistä superhalvat verhot, joita aion vielä sovitella jossakin vaiheessa keittiön ikkunoihin. Kaksi kappaa, yhteensä kymmenen euroa. Ei ole hinnalla pilattu, eikä harmita kovinkaan paljon, jos ne osoittautuvat epäkelvoiksi. Taitavat verhotangot tulla monin verroin kalliimmiksi. Syy, miksi en ole oikein vielä innostunut verhojen hankkimisesta, on ikkunoiden kaunis ulkonäkö. Kappa peittää harmillisesti ikkunan koristeellisen yläosan, ja sivuverhotkin tuntuvat jotenkin liian peittävältä vaihtoehdolta.
Samasta alennusmyynnistä löysin myös kaksi tällaista hauskaa (tarpeetonta) pientä pitsiastiaa, kaksi euroa kappale. Sopivan kokoisia vaikkapa pienten oman pihan päärynöiden kypsyttämiseen.
Ja yllä olevassa kuvassa näkyy Airisrannan kasvihuone. :) Keittiön ikkunalla kaksi kaupan suippopaprikan siemenistä alkunsa saanutta kasvia on yllättänyt itsenikin. Ensinnäkin, ne ovat pysyneet hengissä koko kesän ajan ja toiseksi, ne ovat tuottaneet jo yhden syödyn paprikan! Harmi vain, että valon määrä vähenee koko ajan. Oikeanpuoleisessa ikkunassa on lisäksi hyönteisverkko, joka näyttää myös tehokkaasti estävän auringonsäteiden kypsyttävän vaikutuksen.
Saapa nähdä, kuinka hyvin paprikat ehtivät punertua ennen syyspimeitä.
Pirteää syysviikon jatkoa!
-Airisrannan Päivi-








