Follow my blog with Bloglovin

Tausta

maanantai 3. lokakuuta 2016

Ravintoa ruumiille ja sielulle

Verkkaisesti on syksy saapunut saaristoon. Koivuissa lehdet loistavat vielä suurelta osin keltaisenaan eikä vihreyskään ole niistä kokonaan hävinnyt. Vaahterat ovat sitten täysin oma lukunsa tässä syksyn värikylläisyydessä. Keräillessäni tänään värikkäitä lehtiä kuistin koristukseksi törmäsin pihanurmikolla vielä kirkkaankeltaisena hehkuvaan voikukkaan. Eipä uskoisi, että eletään jo lokakuuta.

kuisti, syksy, vanha tuoli

Vaikka syksy sykähdyttää kauneudellaan, yksi asia aiheuttaa Airisrannan isäntäväelle harmaita hiuksia: sisälle tunkevat kärpäslaumat. Ne kansoittavat aurinkoisina ja lämpiminä syyspäivinä verannan ikkunat niin totaalisesti, että  välillä surina on kuin formulakisoissa ikään. Kärpäspaperit ovat siis olleet viime aikoina ahkerassa käytössä.

Syksyllä sisälle ilmestyy myös muita hyönteismaailman edustajia, joista jättihämähäkit ovat huomiota herättävimmät. Mutta uskokaa pois, niihin on alkanut tottua. Ensimmäiset vietiin aikanaan kädet ojossa ulos pitkävartisimmalla kihvelillä, joka talosta löytyi. Nykyään riittää se, ettei ötökän päälle astu. Luulen tunnistaneeni googlen avulla muutama viikko sitten suihkuseurana olleen otuksen varastohämähäkiksi. Voin kertoa, että iso oli.


Hiiret sen sijaan eivät ole Airisrannassa koskaan osoittautuneet mitenkään  erityisen suureksi ongelmaksi. Siihen lienee kissoillakin oma osuutensa. Näin lokakuussa ensimmäiset rapistelijat tapaavat kuitenkin ilmestyä välipohjaan, joten eipä kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa. Toisaalta hiiri-invaasioon on yritetty jo hyvissä ajoin varautua ja navettaan ja makasiiniin on kannettu loppukesällä ensimmäiset hiiribaarit. Toivottavasti ne latistavat hiirulaisten suurimman innon pyrkiä sisälle taloon. Ja meillähän ei olekaan kyse mistään pienistä kotihiiristä vaan kaksi kertaa niiden kokoisista metsähiiristä!

Näkymä verannan ikkunasta perjantai-iltana vähän ennen auringonlaskua myrskytuulten jälkeen.

Viikonloppuna ei kuitenkaan surtu hiiriä eikä hämähäkkejä, vaan tehtiin herkkuja. Syksyllä keittiössä puuhastelu kuuluu asiaan ja silloin Airisrannassakin tulee kokeiltua uusia juttuja enemmän kuin muina vuodenaikoina. Kyse ei ole välttämättä mistään kolmen lajin huippuillallisista vaan mukavista makuelämyksistä, joista on iloa vähän useammalle päivälle.


Marinoidut punasipulit ovat olleet kokeiltavien listalla jo kauan, mutta vasta viimeksi äitini notkuvassa ruokapöydässä istuessani muistin pyytää häneltä reseptin itselleni. Ne ovat sopivan etikkainen lisä mihin tahansa ruokaan ja salaatin päällä ihan mainio öljyn tai kastikkeen korvike. Niinpä tunsin itseni taas oikein ehtoisaksi emännäksi, kun sain lusikoitua herkun purkkeihin. Lisuke on niin nopea ja helppo tehdä, että laitan reseptin tähän muidenkin iloksi. Maku tietysti vain paranee mitä kauemmin sipulit saavat marinoitua liemessään.

MARINOITU PUNASIPULI

2 punasipulia
1,5 dl punaviinietikkaa
2 rkl sokeria
muutama mustapippuri
0,5 tl suolaa
1 dl öljyä

Kuori ja leikkaa sipuli ohuiksi viipaleiksi. Kiehauta etikka, sokeri, pippurit ja suola. Lisää joukkoon punasipuli. Kiehauta. Anna jäähtyä ja lisää öljy. Jäähdytä. 



Toinen herkku, joka alkoi kutkuttaa makuhermoja ja tirautti vedet kielelle jo aikaisemmin viikolla oli rocky road -palat. Suunnittelin ostoslistaa hartaudella monta päivää etukäteen, ettei vain minkään  oleellisen ainesosan puuttuminen pilaisi viikonlopun h-hetkeä. Ja voin vakuuttaa, ettei suunnittelu mennyt hukkaan. Kielenhän ne veivät mennessään!

Netistä löytyy monenlaisia reseptejä, ja tein niistä oman sovellukseni, johon laitoin muun muassa sekä tummaa että vaaleaa suklaata ja kaappiin unohtuneet, päiväyksensä aikapäiviä sitten ylittäneet kuivatut karpalot. Ai että sopivatkin mainiosti makean taittajaksi suolapähkinöiden lisäksi. 

Kaiken tämän makuhermojen hemmottelun lisäksi sain vielä kuluneella viikolla mieluisan paketin Airisrantaan. Olen tutustunut blogiystäväni Hammin kauniisiin kortteihin jo aiemmin äitini antamien korttien kautta, mutta nyt sain lahjaksi myös hänen maalaamansa upean mustavalkoisen taulun.



Mahtavan kokoinen taulu on tarkoitus sijoittaa lopullisesti yläkertaan toisen makuuhuoneen seinälle. Ajattelin kuitenkin ottaa siitä kuvan portaikossa, jossa kaunis valo ja valkoiset seinät tekevät taululle paremmin oikeutta. Minua viehättää Hammin töissä niiden puhtaat linjat ja suloiset pienet yksityiskohdat. Hammin blogissa kannattaa ehdottamasti käydä kurkkaamassa lisää hänen kauniita töitään. Tässä linkki Hammi's Design.


Taulun lisäksi sain vielä kasapäin suloisia kortteja, joilla aion ilahduttaa syksyn aikana synttäreitään viettäviä ja tietysti välittää jouluterveiset sukulaisille ja ystäville sitten, kun se aika taas koittaa.  






Mukavaa lokakuun ensimmäistä viikkoa!

-Airisrannan Päivi-