Talo pukeutuu jouluun

Vanhan talon 'mukavuuksiin' kuuluu iso kuisti, mikä ei välttämättä ole itsestäänselvyys nykyaikaisissa taloissa. Sehän on periaatteessa turhaa tilaa. Meillä kuisti pidetään kuitenkin talvisaikaan kylmänä, koska haluan talvettaa rakkaat pelargoniani ja muutamat muutkin kesäkukkani siellä. Olen vieläkin kiitollinen saaressa asuvalle kesänaapurilleni, joka vinkkasi kuistin hyötykäytöstä. Niin hyvin kukat ovat kuistissa viihtyneet, että olen ollut parina kuluneena kesänä omavarainen kesäkukkien suhteen.

Nyt kuisti on kuitenkin puettu vähän jouluisempaan asuun, ja osa kukista on kannettu väliaikaisesti yläkertaan. Heti ensimmäisenä jouluna paikkansa Airisrannassa löytäneet kyntteliköt ja muut koristeet näyttävät hakeutuvan samoille paikoille vuosi toisensa jälkeen. Tämä kynttelikkö joutui tosin odottamaan varastossa pari vuotta ennen kuin sille löytyi paikka vasta myöhemmin taloon tulleen komuutin päältä.

Uskomattoman kestäviä nuo 'tusinajoulukyntteliköt' - kuvassa olevakin alkaa olla kohta viisitoistavuotias. Vanhin toimiva kynttelikkö on hankittu ensimmäiseen yhteiseen kotiimme kohta kolmekymmentävuotta sitten. Huh, miten aika rientää! Sekin olisi muuten ihan käyttökelpoinen, mutta mukavuudenhalu on voittanut - töpseliä ei jaksa nykäistä joka ilta irti seinästä. Vanhoissa kyntteliköissä ei nimittäin ollut katkaisijaa.

Viime jouluna keksimme ensimmäisen kerran laittaa joulutähden roikkumaan valaisimen paikalle eteiseen. Jostain syystä minkäänlaista lamppua ei ole vielä tullut hankittua eteisaulan kattoon, vaikka siinä on peräti kolme valaisinpaikkaa. Tähti on joulun aikana hauska koriste ihan pimeänäkin. Valo sytytetään, jos muistetaan.

Vanha astiakaappi on myös saanut joulupuvun ylleen.

Joulu lähestyy kovaa vauhtia, mutta lumesta ei ole tietoakaan; vettä vain sataa jatkuvalla syötöllä. Ainoastaan kynttilät ikkunalla paljastavat, mitä vuodenaikaa eletään.  Kummallista, miten joulu ei tunnu oikealta ellei lunta ole maassa.

-Airisrannan Päivi-