Yläkerran portaikko

Jokin aika sitten esittelin yläkerran muutoskuvia, ja silloin Italianpunaisen parituvan Elina toivoi kuvia myös portaikosta. Tässä niitä nyt sitten tulee.

Kaikkiaan Airisrannassa on viidet eri portaat. Sisällä yhdet menevät yläkertaan, toiset kellarikerrokseen. Ulkona on puolestaan pääsisäänkäynnin, verannan ja kellarisyvennyksen portaat. Yhteistä niille kaikille on antaumuksella mitatut askelmakorkeudet, koska halusimme saada kaikista portaista  niin loivat kuin mahdollista.

Yläkerran portaiden paikalla oli ennen peruskorjausta kaksi erillistä tilaa: pieni suihkuhuone ja vielä pienempi vessa. Kumpaankin kuljettiin omista ovistaan. Ne oli rakennettu varmaankin joskus 70-luvulla, mutta sitä emme tiedä, mitä niiden paikalla on alunperin ollut. Löysin vessasta ja suihkutilasta ennen remonttia otetut kuvat, jotka ovat laadultaan niin järjettömän huonot, että joudun laittamaan niistä tähän todella miniatyyrikuvat.

Tämän yllä olevan suihkutilan voi siis kuvitella suurinpiirtein samaan kohtaan, mistä nykyisten portaiden kaiteet alkavat.

Suihkuhuoneen vieressä, seinän takana, oli puolestaan pikkuriikkinen wc-tila, jossa hädin tuskin pääsi kääntymään. Ongelmia kaikille kylpyhuoneen kalusteille oli aiheuttanut erittäin kalkkipitoinen vesi, joka tarttui kalusteiden ja laatoitusten pintoihin paksuksi kerrokseksi. Ja jotta vaikeudet veden kanssa eivät tähän olisi loppuneet, silloiseen porakaivoon pääsi lisäksi suolaista merivettä ja rautaakin siinä taisi olla. Huhhuh!

Meidän onneksemme alueelle oli juuri perustettu vesiosuuskunta, joten saimme kunnollisen veden melko pian käyttöömme. Vuoden verran tosin jouduimme kantamaan juomaveden kaupan vesipisteestä. Ja jynssäämään niitä upouusia wc- ja kylpyhuonekalusteita erikoisaineilla, etteivät olisi menneet täysin pilalle. Uskotte varmaan, että tässä talossa osataan arvostaa hyvää vettä!

Portaiden rakennetta ja ulkonäköä mietimme pitkään. Välipohjan takia porraskuiluun oli pakko rakentaa seinä, mutta umpinainen porraskäytävä ei tuntunut hyvältä ratkaisulta. Olen vieläkin kiitollinen sisarelleni, joka porraspähkäilyämme kuunneltuaan keksi ehdottaa porraskuilua, jossa alkuosassa on kaide ja loppuosa jatkuu seinänä. Sillä tavalla saimme portaikon, joka sopii rakenteisiin, mutta on samalla myös valoisa ja ilmava.

Alkuperäisistä vintin portaista löysin yhden kuvan, ja sekin on erittäin huonolaatuinen tulostuskuva. Vintille kuljettiin siis kylmästä kuistista, ja portaat olivat oven takana. Melkoisen jyrkät ja kapea-askelmaiset ovat portaat siihen aikaan olleet, mutta eiväthän ne olleetkaan samanlaisessa päivittäisessä käytössä kuin nykyisin.

Rakennusteknisistä syistä portaat jouduttiin tekemään yläosasta melko kapeiksi, mutta alaosassa halusimme käyttää kaiken mahdollisen tilan portaiden hyväksi. Itse pidän tästä ratkaisusta todella paljon, sillä se antaa tilan lisäksi ilmettä portaikkoon.

Portaikon vieressä nousee myös savuhormi, joten sekin asetti omat haasteensa portaiden ja seinärakenteen tekemiselle. Savupiippu onkin Airisrannan yksi erikoisuus, mutta siitä joskus myöhemmin lisää.

Intoa uuteen viikkoon!

-Airisrannan Päivi-