Talomme tarina

Airisranta ei ole aina ollut Airisranta, kuten arvata saattaa. Se ei myöskään ole aina ollut kalastajatila, jollaisena se on tähän mennessä kirjoituksissani useimmiten näyttäytynyt. Alunperin talomme rakennettiin kokki- ja stuerttikouluksi, jossa koulutettiin ammattitaitoisia kokkeja turvaamaan laivojen elintärkeää ruokahuoltoa. Kun kerroin Airisrannan kaarevakattoisesta frontonista, tulinkin jo maininneeksi, että talon rakensi merimies, stuertti Hyginus Konstantin (Konsta) Nylund. Hän oli syntynyt 11.1.1883 Ruoppion (Ruopion) torpassa, ja Ruoppioksi kyläläiset taloamme edelleenkin kutsuvat.

Talon tarkkaa rakennusvuotta emme ole saaneet selville, mutta vuonna 1914 Konstantin peri syntymäkotinsa, joka silloin lohkottiin omaksi tilakseen. Nuoruusvuotensa Konsta Nylund seilasi meriä, mutta vuonna 1916 hän omien sanojensa mukaan palasi kotiin "maailman avaruudesta". Niihin aikoihin hän todennäköisesti alkoi myös rakentaa Airisrantaa eli silloista Ruoppion tilaa ja taloa. Alla oleva vanhin tilasta otettu kuva on ollut esillä myös verannan korjauksesta kertovassa postauksessa.

Kokki- ja stuerttikoulun oppilaat ovat tulleet katolle kuvattaviksi.

Kesänaapurinamme asuu mies, jonka lapsuudenkoti Airisranta on, ja häneltä olemme saaneet arvokasta tietoa talon vaiheista. Häneltä saimme myös kopiot Visa Auvisen kirjoittamasta Kokki- ja stuerttikoulun historiikista, jota tässäkin kirjoituksessa käytän tietolähteenä. Myös talon meille myynyt mies luovutti omat arkistonsa käyttöömme kaupantekotilaisuudessa.

Ruoppion talo 1950-luvulla. Kuvasta voi nähdä, että veranta oli jo sitä ennen muutettu suorakaiteen malliseksi.Yläkerran parvekkeen ovi on myös laudoitettu umpeen.

Kokki- ja stuerttikoulun perustaminen Ruoppioon tuli ajankohtaiseksi, kun Turussa vuosina 1901-1915 toiminut Suomen ensimmäinen vastaava koulu lopetti toimintansa. Konstantin Nylundin koulu aloitti toimintansa vuonna 1919, ja opetus jatkui talossamme vuoteen 1925. Alakerran isot salit olivat siis alkujaan luokkahuoneita, ja yläkertaan oli järjestetty majoitustilat sekä tytöille että pojille. Makuusijoina oli kymmenen samanlaista punkkaa samoin kuin sen ajan laivoissakin. Ihmettelen vain, kuinka yläkerrassa tarkeni talvella nukkua, sillä siellä on ja oli silloinkin vain yksi tulisija. Opetusta oli kuitenkin talvellakin. Koulun ohjesäännön mukaan kokkiosastolla järjestettiin talvisin kaksi kokkikurssia, ja kesällä pidettiin yksi stuerttikurssi.

Päärakennuksen lisäksi pihapiiriin rakennettiin erillinen "pakaritupa", joka toimi kokkikoulun opetuskeittiönä. Alla olevassa kuvassa näkyvä pakaritupa ei kuulu enää Airisrantaan, vaan jäi vuonna 2009 tehdyssä tilan lohkomisessa naapuritontin puolelle.

Kokki- ja stuerttikoulu oli merenkulkuhallituksen valvonnan alaisena, ja Konstantin Nylund toimi koulun johtajana koko sen olemassaolon ajan. Nylund oli luonteeltaan rehti mies, ja koulunkin opetusohjelmassa korostettiin hyvien elämäntapojen kuten raittiuden, puhtauden, säästäväisyyden ja täsmällisyyden arvossa pitämistä. Nämä ohjeet olisi varmasti hyvä myös talon nykyisten asukkaiden pitää mielessä. Opetuksessa Nylund käytti mm. itse kirjoittamaansa painamatonta vihkoa "Suomen Stuuertti Ulkomailla. Neuvoja kokeille ja stuuerteille eli Kokki- ja Stuuerttikoulun oppiaines. Stuertti H. K. Nylundin kokemuksia maailman avaruudesta vuosilta 1900 vuoteen 1916. Rymättylässä vuonna 1919."

Yllä Konstantin Nylund on oppilaittensa kanssa luokkakuvassa, joka on otettu talomme ulkoportailla kuistin edustalla. Kuvan laatu on huono, koska olen kuvannut sen paperikopiosta. Siitä voi kuitenkin nähdä taustalla olevan parioven, jollaisen tietämättämme itsekin valitsimme Airisrannan pääoveksi.

Kuvassa on koulun käytössä ollut virallinen leima, joka todistaa, että Kokki- ja stuerttikoulu oli valtion valvonnassa.

Konstantin Nylundin mieli halasi alati merille, vaikka hän olikin asettunut maihin ja perustanut perheen. Hänellä oli kuusi lasta. Kesäaikaan, kun koulussa ei ollut oppilaita, Konsta pestautui laivoille. Jos hän ei ehtinyt takaisin koulun alkaessa, koulun asioita hoiti hänen vaimonsa Aina Emilia Nylund.

Kun vuonna 1926 Suomen Merimieslähetysseuran taloushenkilökuntaa valmistava koulu aloitti toimintansa Helsingissä, Konsta kutsuttiin sen apulaisjohtajaksi. Nylund halusi kuitenkin lähteä vielä merille. Hänet pestattiinkin mielihyvin stuertiksi Winterhude-nimiseen kolmimastoparkkiin, jonka ahvenanmaalainen Ericssonin varustamo oli ostanut loppuvuonna 1925.

Tammikuun 28. päivänä 1926 Winterhude lähti hinauksessa Dublinin satamasta määränpäänään Swansea Walesissa. Seuraavana päivänä myrsky yltyi niin kovaksi, että alus menetti osan purjeistaan. Se pääsi kuitenkin hätäsatamaan Isle of Manin saarelle. Myrskyn aikana aluksen stuertti, Konstantin Nylund, löydettiin kuolleena purjesäilöstä puristaen pelastusliivejä lujasti kädessään. Lääkäri totesi myöhemmin kuolinsyyksi sydänkohtauksen. Hyginus Konstantin Nylund haudattiin Man-saarelle, "maailman avaruuteen".

Ruoppio vuonna 2009

Konstatin Nylundin kuolema oli lopullinen syy myös talossamme toimineen kokki- ja stuerttikoulun lopettamiselle. Koulutus siirtyi myöhemmin Suomen Joutsenelle. Leski Aina myi tilan naapuritalolle, eli aikaisemmin mainitsemani kesänaapurimme vanhemmille vuonna 1936. Näin Ruoppiosta tuli kalastustila, jonka uudet omistajat saneerasivat mieleisekseen. Heidän jälkeensä tilan omistajaksi tuli toinen perheen pojista, kunnes hän joutui luopumaan siitä 1990-luvun puolivälissä. Me olemme Airisrannan viidennet omistajat, ja tila tuli omistukseemme kesällä vuonna 2009. Tila oli lohkottu uudelleen juuri ennen meille myyntiä, jolloin talon nimikin oli muutettu Airisrannaksi.

Tähän on siis tultu talon ja tilan satavuotisessa kehitystarinassa. Mitähän Konstantin mahtaisi tuumia?

Saimme päärynäpuun lahjaksi aloittaessamme Airisrannan remonttia. Nyt se kukkii jälleen uutta kevättä Airisrannalle ja sen asukkaille. Tämän tarinan myötä toivon sen kukkivan nyt ja tulevaisuudessa myös talon menneille sukupolville.

Suloista sunnuntaipäivän jatkoa näissä nostalgisissa tunnelmissa!

-Airisrannan Päivi-