Piha- ja ulkokuvat on otettu tänään loppiaisaattona pakkasen huidellessa -17 asteessa pienen tuulenvireen avustamana. Savu tupruaa piipuista, ja kuusi kimaltelee vielä verannan nurkkaikkunasta. Loppiaisen jälkeen se viedään pois. Yhden kerran meillä on ollut kuusi Nuutinpäivään saakka, koska emme millään hennoneet heittää sitä aikaisemmin pois kauniin kukinnan takia.
Meri lainehtii edessämme vielä täysin vapaana. Kovin kauas rantaa pitkin rauhallisemmille vesille ei kuitenkaan tarvitse mennä, kun ohut jääpeite tulee jo vastaan. Siksipä laulujoutsenperhe, isokoskelot ja muutama telkkäpariskunta ovat alkaneet päivittäin asustaa rannassamme. Tänä aamuna jääryhelmä oli tosin alkanut muodostua meidänkin rantaamme, ja meri on höyrynnyt kuin suuri kattila koko päivän.
Kun asuu näin kaukana asutuksesta, luonto tulee kirjaimellisesti portaille. Eilen kettu lompotteli kaikessa rauhassa pihan poikki makasiinin edestä kalliolle, kääntyi vielä pari kertaa katsomaan olkansa yli kuistia kohti kuin todeten, että nähty on. Mies oli nimittäin juuri menossa ulos, kun ketun ohimarssi keskeytti aikeet. Siinä me sitten tiirasimme kuistin ikkunoiden läpi tuota sulavaliikkeistä luontokappaletta ja ihmettelimme, kuinka täydellinen lajinsa edustaja se olikaan. Tuuhea häntä ja kaunis ruskeanpunertava hyväkuntoinen turkki. Ihan toista kuin se viime keväänä auton edestä tien yli juossut laiha kapinen raasu.
Vain pari päivää aikaisemmin, uudenvuodenpäivänä, saimme todistaa toisen upean luontokappaleen vierailua pihapiirissämme. Merikotka, tuo lintumaailman kuningas, kaarteli rantamme yllä pitkän tovin. Mitä lienee kiikaroinnut tarkoilla silmillään, siitä emme saaneet selvää, mutta jotakin se koppasi teräviin kynsiinsä rantakivikosta. Ympärillä kaarteleva lokkiparvi jäi auttamatta nuolemaan näppejään. Kuvat ovat poikani ottamat, sillä hän oli tarpeeksi vikkelä kaivamaan kameran esiin oman kamera kamera -hokemani sijaan.
Niitä juuri, pieniä onnen hippusia ovat viime päivät tarjoilleet Airisrannassa: lumihiutaleiden leikkiä tuulen tuivertaessa, takkatulen pauketta kakluuneissa, luonnon ihmeitä kotipihassa. Ja minä kun jo ehdin surra joulun lämpöisten valojen katoamista ja harmaan tammikuun alkamista.
Muutama hyasintti ja viimeiset suklaat muistuttavat vielä joulusta. Kuistissa on niin viileää, että hyasintit ovat vasta aloittelemassa kukintaansa. Loppiaisen kunniaksi kannoin ne keittiön ikkunalle ihailtaviksi. Siskolta sain lahjaksi kolme pakettia kaipaamiani lampettikynttilöitä. Ne ovat niin kauniissa paketeissa, että en ole hennonut aukaista niitä vieläkään.
Vielä loppiaisen ajan Airisrannassa on jouluinen tunnelma. Sitten on jo aika kerätä koristeet ja kyntteliköt odottamaan uutta joulua. Mitähän vuosi mahtaa tuoda tullessaan?
Saariston pimenevästä pakkasillasta toivotan teille lämpöisen tunnelmallista loppiaista!
-Airisrannan Päivi-
Vau mitä luonnonihmeitä, kotka ja hylje. Täällä nähtiin tänään kettu pellon poikki jolkottelmassa saalis suussaan. On se aina yhtä hieno näky.
VastaaPoistaLuonnon ihastelemiseen ja ihmeisiin ei kai koskaan kyllästy. Kettu ei ole aikaisemmin ainakaan päivällä tullut pihalle, rannan tuntumassa ne ovat aina silloin tällöin kyllä kuljeskelleet. Teilläkin kettu taitaa olla tuttu kulkija pihapiirissä. On tuota luontoa vaan niin mukava seurata. :)
PoistaHuoh, miten kaunista maisemaa<3 Tuo huurre ja pieni lumikerros tekevät kaikesta niin kaunista, lempparisävyjäni myös sisätiloissa:) Luonto on teillä tosiaan kadehdittavan lähellä<3
VastaaPoistaMeilläkin joulutunnelma viipyilee loppiaiseen saakka. Kun koristeetkin ovat pääsääntöisesti valkoisia, ne eivät hypi silmille. Joulu tuli meille aika myöhään joulukuussa, joten ei ole kiirettä pois lähtemisellä:)
Leppoisaa loppiaista♥
Kyllä lunta on tänne kaivattu ja vihdoin saatiin edes vähän! Maisemasta tulee niin kirkas ja puhdas, että siinä silmä lepää. Eläimet ja luonto ovat juuri ne ihanat asiat täällä asuessa.
PoistaLoppiainen on aina ollut minullekin se joulun päätös; eihän sitä muuten ehtisi nauttia joulunajasta lainkaan. Ja sama täällä, aika myöhään ehdin valmistella joulua. Kiitos SisustEllen! <3
Niin Kauniita kauniita kuvia <3
VastaaPoistaKiitos paljon Outi! <3
PoistaTuollainen hyytävän höyryävä merimaisema on kyllä niin uskomattoman kaunis! Ja aikamoisen villiä luontoa teillä siellä! :)
VastaaPoistaKyllä, ja hyytävää on todella ollut tänä päivänä. Sormet meinasivat jäätyä, vaikka olikin ohuet hanskat kuvatessa. Samalla muuten hoksasin, että villieläimet tosiaan taitavat olla meidän lähimmät naapurit tähän aikaan vuodesta. :)
PoistaMiten jossain voikaan olla noin kaunista <3 Ohut lumiharso kruunaa tuon maiseman, niin satumaista ja herkkää! Kyllä teillä siellä on luonto tosiaan ihan äärellään. Hylkeitä, kettuja, kotkia, kaikkea ihmeellistä ihmeteltävää. Valtavan ihana tuo höyryävä meri <3 Mukavaa loppiaista Airisrannan rauhaan!
VastaaPoistaOi kiitos paljon, Kaaru, kauniista kommentistasi! <3 Luonto on juuri se ihanin asia, josta nautin Airisrannan rauhassa. Ja mukavaa, että saimme vihdoin lunta tännekin. Teillä kauniit valkoiset maisemat ja luminen pihapiiri ovat tainneet ilahduttaa jo vähän kauemmin. :)
PoistaIhanaa, että jossain muuallakin joulu vielä viipyilee. Meillä punaiset jutut keräilin pois, mutta vielä joulun tunnelma viipyilee. En vain malta vielä päästää irti :-) Nämä teidän talon kuvat salpaavat aina hengitykseni. Niin lumoavan kaunista. Meri on vielä upea lisä. Ihanaa!
VastaaPoistaMinustakin on mukava jatkaa joulun aikaa loppiaiseen; sen jälkeen onkin kypsempi taas arkeen. :) Ajattelen niin, ettei näitä juhlia niin hirveästi ihmisen elämässä ole, joten parempi nauttia kerralla kunnolla. Ja kukas sen eron arjen ja juhlan välillä tekee, ellemme me itse. Kiitos paljon kauniista kommentisasi, Merkkari! <3
PoistaUpeita tuo teidän kotka! Hienoa, että poikasi ehti napata kuvan. Teillä on niin ihanan idyllistä. Meillä on myös joulu edelleen ja kuusi saa tänäkin vuonna olla Nuutinpäivään saakka :). Rakastan tätä rauhallisen joulun tunnelmaa kotona. Hyvää loppiaista!
VastaaPoistaAika harvoin merikotkan näkee, vaikka meren äärellä asuukin. Aina se sykähdyttää. Juuri tuo ihanan rauhallinen, lämmin tunnelma on se joulunvieton ydin myös minusta. : ) Kiitos Ninnu!<3
PoistaKyllä on todella kauniita kuvia ja miten upea tuo meri onkaan. Hienot kuvat kotkasta sai poikasi otettua. Voi hyvinkin olla, että hylje käy kala-apajilla siinä lahdukassa.
VastaaPoistaRauhallista ja rentouttavaa loppiaista sinne!
Meri on aika mahtava höyrytessään. Merikotka on loppujen lopuksi aika harvinainen vieras, joten oli mukava, että poika toimi ripeämmin kuin äitinsä ja sai napattua kuvat. :) Hyljettä on tosiaan epäilty kalavarkaaksi välillä, kun saalista ei saatu nimeksikään. Jospa kalaa tulisi kuitenkin ensi kesänä. Kiitos paljon Anu! <3
PoistaOn teillä kauniit maisemat!Ja meilläkin joulu viipyy vielä loppuviikkoon, valoja jätän kyllä pihalle, terasseille ja ikkunoillekin.
VastaaPoistameidän pihalla ei näy lintujen lisäksi kuinb pupuja silloin tällöin.
Kiitos Eeviregina! <3 Maisemiin ei taida kyllästyä koskaan, ja nyt ohut lumikerros tuli vielä bonuksena. Pihalla meilläkin saavat valot vielä olla jonkin aikaa, että tästä synkimmästä ajasta selvitään. Puputkin ovat ihan kivoja vieraita, jos eivät vain popsi istutuksia suuhunsa. :)
PoistaOh, miten uskomattoman kaunis talo!!!
VastaaPoistaOi, kiitos paljon Marsa! <3 Kiva, kun jätit kommentin. :)
PoistaNuo luonnon muuttuvat maisemat, eläimet ja hiljaisuus ovat yksi asia miksi haluan itse asua vähän syrjässä! Voi, kettu vieraillut pihassanne, kettu kuuluu ehdottomasti suosikkeihini :). Muutama vuosi sitten, satuin näkemään keskellä päivää tässä meidän lähistöllä 4 ilvestä. Siihen sitten pysähdyttiin autolla ja ihailtiin näitä upeita eläimiä.
VastaaPoistaKaunis lahja siskoltasi, en minäkään raaskisi avata noin kaunista pakettia heti :) Mukavaa loppiaista!
Eikö olekin huikaiseva tunne nähdä villieläimiä lähistöllä. Vaan eipä täällä ole ilveksiä sentään näkynyt. Joitakin isoja tassunjälkiä on lumisina talvina ollut tiellä, mutta minkä eläimen, siitä ei ole tietoa.
PoistaMaisemat ovat tosiaan muuttuneet taas eilisestä yhä vain kauniimmiksi, ja meri on jäätynyt edessämme. Kyllä ihailtavaa riittää keskellä talveakin. :)
Airisranta näyttää aina hurmaavalta, niin pakkasen paukkuessa kuin
VastaaPoistakuumana kesäpäivänäkin <3
Oih, en tiennytkään, että näillä meidän vesillä voi nähdä hylkeitäkin.
Täytyykin tihrustella horisontiin tarkemmin, ehkäpä hyvällä tuurilla
näkisimme tuollaisen suloisen vesieläimen itsekin!
Mukavaa loppiaista!
Voi kiitos paljon Teija! <3
PoistaKyllä hylkeitä näkyy ainakin näillä vesillä, vaikkakin harvemmin. Useimmiten ne ovat ilmestyneet talvisaikaan, mutta ainakin yksi on nähty myös keskellä kesää. Luultavasti niitä myös teillä päin uiskentelee; isosta päästä ei voi erehtyä, kun se nousee pintaan. :) Mukavaa loppiasipäivää myös itsellesi!
Upea kuva kotkasta, hienoja eläinvieraita teillä käykin.
VastaaPoistaTalviset rantakuvatkin uskomattoman kauniita!!
Mukavaa loppiaista!
Kyllä se aina sykähdyttää, kun onnistuu näkemään hieman harvinaisempia eläimiä omassa pihapiirissä. Tuntee asuvansa todellakin keskellä erämaata. :) Kiitos Sirpa ja mukavaa loppiaspäivää myös sinulle!
PoistaOlipa taasen mukavia kuvia katteltavana ja aivan upeet kotkakuvat!!
VastaaPoistaKiitos Timo, kiva kuulla! :) Oli kyllä tuuria, että poika sai kuvan merikotkasta, se ei ihan jokapäiväinen vieras kuitenkaan ole. Edelleen vain ihmetellään, minkä herkkupalan se rannasta nappasi. :)
PoistaMiten kauniita ja upeita kuvia, kyllä oli taas ihanaa tulla tänne. <3 Mukavaa loppiaista <3
VastaaPoistaKiitos paljon Tiia, kiva kun käyt kylässä. :) Kivaa loppiaispäivän jatkoa myös sinulle!
PoistaToinen ja kolmas kuva ovat silmillä luettavia runoja!
VastaaPoistaSeurasin monta vuotta live-kameraa kalasääksen pesältä.Ajatus tuosta upeasta vieraastanne sai kananlihalle.Olen kerran pienenä tyttönä Kustavissa nähnyt merikotkan, ja vieläkin muistan, kuinka upea kokemus se oli.Vähättelemättä lainkaan kahta muuta eläinvierastanne - olette olleet kyllä onnekkaita!Kerrassaan upea postaus <3
Oi, miten kauniisti sanottu - silmillä luettavia runoja. Kiitos Mirjam-Matilda kauniista kommentistasi! Olen todella onnekas, kun saan elää näin lähellä luontoa ja metsän eläimiä. Minäkin seurasin aikoinaan Hailuodon kalasääksen pesää enkä silloin arvannut, että joskus katselisin vastaavaa omasta ikkunastani. :)
PoistaOi, miten ihanaan blogiin eksyin. Sait minusta kyllä vakituisen vierailijan.
VastaaPoistaOikein hyvää loppiaista ja kauniita talvipäiviä Airisrantaan!
Voi kiitos Riina! Ja kiva, että eksyit tänne. Lämpimästi tervetuloa lukijaksi. Samoin sinulle mukavaa loppiaispäivän jatkoa! <3
PoistaTeillä on mahtavia eläinnaapureita! Kettua en meille toivo ihan pihapiiriin, mutta kauempana pellolla saa jolkottaa. Hyvää loppiaista! :)
VastaaPoistaMukava noita eläimiä on seurata. Uskon kyllä, että teille ei kettua kaivata kanoja hätyyttelemään. Samaa olen itsekin pohtinut, jos joskus aiomme tätä 'tilan' pitoa laajentaa. Hyvää loppiaisiltaa myös sinulle!
PoistaVoi kuinka kaunista teillä on ja upea luonto! Merikotka ja hylje, wau! (nyt olen jo himpun kade:) Meilläkin on tässä melkein Helsingin keskustassa omia kotikettuja, joiden puuhia olemme seurailleet. Kanahaukat ovat myös lisääntyneet viime vuosina ja viime kesänä meidän piha oli yhden haukan saalistusreviiriä. Kerran ilmestyimme juuri talon nurkalta esiin, kun kanahaukka oli syöksymässä saaliin kimppuun. Siitä se suhahti viiden metrin päästä. Kaupunkilais-palokärjet ovat aivan oma porukkansa. Ne saa ohittaa ihan vierestä eivätkä tee mitään muuta kuin kiertävät puunrungon toiselle puolelle piiloon. Käpytikkakin on varovaisempi. Hyvää alkanutta vuotta!
VastaaPoistaOnpa teilläkin melkoinen joukko ns. villejä eläimiä ihan kaupungin keskustassa, aika jännä juttu. Täälläkin palokärjet ovat yllättävän rohkeita. Mieheni aina sitä ihmettelee, kun hänen lapsuudessaan ne kuulemma olivat täysin erämaan lintuja. Luontoa on tosi mielenkiintoista seurata. Nyt vähän harmittaa, että rupesin ruokkimaan lintuja vasta vähän aikaa sitten - nyt eivät sitten pakkasten tullen tahdo löytää ruokintapaikalle. Kiitos paljon kommentistasi Titta! Mukavaa alkanutta vuotta myös sinulle!
PoistaVoi että. Onnekkaita olette! Kauniita kuvia myös!
VastaaPoistaKiitos paljon Mima! <3 Tunnen itseni kyllä onnekkaaksi, kun täällä luonnon ja rauhan keskellä voi asua. Kiva, kun kävit kommentoimassa.
PoistaVoi, mahtavia bongauksia! Olen muutaman kerran nähnyt merikotkan, mutta aina niin kaukana, etten ole saanut kunnon kuvaa.
VastaaPoistaNyt meillä kävi hyvä tuuri. Merikotka on aina silloin tällöin lennellyt rannassa, mutta tämä oli ensimmäinen kuva, joka onnistuttiin saamaan. :)
PoistaIhana Airisranta talvitunnelmissa! Itsekin kaipaisin vähän enemmän luontoa ja eläinten tuomaa elämää ympärille. Tällä hetkellä eksoottisimmat luontoelämykset ovat supikoiran jättämät pökäleet takapihalla. :D Onneksi punatulkut, närhet ja kesäisin lepakot ilahduttavat toisinaan vierailuillaan.
VastaaPoistaOikein mukavaa vuodenalkua sinne Airisrantaan! :)
Vai supikoiran pökäleet! :D:D No, osa luontoa nekin. Minua harmittaa, kun en ajoissa tajunnut aloittaa lintujen ruokintaa lämpimien säiden takia, joten nyt ne eivät tahdo löytää ruokintapaikalle ollenkaan. Pikkulintujen seuraaminen on niin mukavaa puuhaa talvella. Meilläkin lepakoita loppukesällä säntäilee aina silloin tällöin pihan yli, mutta niihin en tahdo tottua millään. :) Samoin sinulle, oikein hyvää alkanutta vuotta!
PoistaAivan mahtavia talvitunnelmia! Voi vain kuvitella mikä rauha siellä on, hiljaisuus, ennen kuin taas kevät tuo linnut, meren äänet...mukanaan. Merikotka on saariston ehdoton suosikkini: voisin istua mökillä tuntikausia tuijottamassa, kun ne lentävät ja kieppuvat korkeuksissa. Niissä on jotain äärimmäisen jylhää, kunnioitettavaa ja kaunista.
VastaaPoistaIhanaa talven ja vuoden alkua Airisrantaan <3
Hiljaista kyllä on, ainoastaan tuulen vonkuminen välillä kuuluu.Nyt merikin on aivan valkoinen, vain kauempana näkyy laivareitin tumma vesi. Merikotkan saaminen kuvaan oli onni, eikä niitä niin hirveän usein edes satu näkemään. Kiitos Milla, hyvää viikonloppua sinulle! <3
PoistaKerrassaan upeita ja mielenkiintoisia vieraita on vieraillut teillä siellä Airisrannassa. Merikotka.....olisinpa joskus päässyt itsekin näkemään.
VastaaPoistaTäällä meilläkin pakkanen on paukutellut kahdenkymmenen viiden asteen tuntumassa jo useamman päivän ajan.
Oikein onnellista, hyvää ja menestyksellistä vuoden jatkoa sinne teille.
Aika harvoin merikotkia täälläkin näkee tai sitten niitä ei vain huomaa. Muutenkin eläimiä on kiva bongailla täällä luonnon keskellä. Onpas teillä ollut kireää pakkasta; meillä on jo pakkanen alkanut hellittää, ja ihan oikeaa luntakin on jo hieman tuiskuttanut. Kiva, että tammikuussa näyttää kunnon talvelta. Hyvää alkanutta vuotta myös sinulle!
PoistaMeinaa ihan sydän pakahtua näitä sun kuvia katsellessa. Ajatella, että saatte joka päivä olla tuon maiseman ympäröimänä kauniissa talossanne!
VastaaPoistaVoi, miten ihanasti sanottu! Nautin kyllä joka hetkestä, ja nyt varsinkin, kun luonto on lumivaipan alla ja näyttää niin rauhalliselta ja puhtaalta. Mukavaa saada nauttia ihan oikeasta talvesta täälläkin. :)
PoistaNiin kauniit kuvat talvisesta merenrannasta ja hienoja luontohavaintoja. Kotkakin kuvissa ja hylkeen näkeminen - voi miten upeaa.
VastaaPoistaMukavaa tammikuun jatkoa Airisrantaan.
Lunta on tullut noiden kuvien jälkeen vielä vähän lisää, ja meri on jäätynyt kokonaan. Olikin viimeiset hetket nähdä hylje. Merikotkan näkeminen on aina hienoa. Joskus se on ollut jäällä syömässä jotain raatoa, mutta aika harvoin kotkan onnistuu näkemään läheltä. Kiitos sinulle!
PoistaNiin kauniita kuvia... Aivan upeaa, että ehditte ottaa kuvan myös kotkasta, sellainen tilanne menee usein niin nopeasti ohi.
VastaaPoistaIhanaa alkutalvea sinne saaristoon täältä toiselta saarelta. Tänään lähdemme jäälle hiihtelemään. Toivottavasti tekin pääsette jo/pian nauttimaan kestävistä jäistä!
Kiitos Annika! <3 Totta, eläimistä ja varsinkin linnuista on aika haasteellista ehtiä ottamaan kuvaa. Eihän se kamera ole koskaan valmiina, kun sitä tarvitsisi.
PoistaOi, tekö uskallatte jo mennä jäälle!? Täällä vesi hyytyi vasta loppiaisen jälkeen jääpeitteeksi, ja luulen, että pakkaset saavat jatkua aika kauan ennen kuin uskaltaudutaan jäälle. Toivottavasti tänä vuonna tulee kunnon talvi, että jäällä pystyy hiihtämään. :) Mukavia talvipäiviä myös teidän saarellenne!
Upeita kuvia! Villa Airisranta on todella viehättävä huvila. Ja saaristo on aina kaunis. Jäin noihin kauniisiin kuviisi ihan kiinni. Ja ikävä tuli saarimökille. Jäätilanne näyttää siltä, että sinne voisi tarpoakin tai hiihtää jään yli, mutta näin kovilla pakkasilla ei sinne oikein tee mieli lähteä. Siellä odottaa melkein jääkylmä mökki... tosin pieni peruslämpö siinä on.
VastaaPoistaJa nuo kuvat merikotkista ovat hienoja! Se sykähdyttää aina, kun kotkan / kotkia näkee. Onneksi niitä näkee nykyään enemmän kuin ennen. Kotkien talviruokinta on onnistunut.
Kiitos hienosta kuvasarjasta, tuntuu kuin olisin saaristossa käynyt.
Pirteää pakkassunnuntaita!
Oi, kiitos Tuula! Mukava kuulla, että kuvista on iloa muillekin. Meidän edustalla jää on ollut vasta pari päivää, joten me joudumme odottamaan vielä jonkin aikaa ennen kuin uskaltaudumme hiihtelemään meren jäälle. Jos pakkaset jatkuvat, jääkin ehkä vahvistuu nopeammin, ja ehkäpä helmikuussa minäkin uskallan lähteä 'merelle'. Ymmärrän kyllä kaipauksesi mökkimaisemiin.
PoistaKotka on tosiaan mieluisa bongauskohde. Sattui onni myötä, kun kuva saatiin. Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle!
Ihana kirjoitus! Ihan fiilistelyksi meni tällä puolella ruutua :) Hyvä kuvaus tuo höyryävä pata meristä juuri nyt. Upeita näkymiä ja hienoja kuvia kerrassaan.
VastaaPoistaTäälläkin on joulu pakattu pois. Yksi soittorasia oli jäänyt epähuomiossa tupaan, mutta sen pistin eilen köökin kaappiin piiloon odottelemaan seuraavaa ulkoilutusta.
Pysytään lämpiminä näinä pakkaspäivinä ja öinä. Hieman tuo kuistin +15 hymyilytti, sen verran meinaan meillä on salissa ja tuvassa aamuisin ennen kun ensimmäiset klapit lentävät uuniin ;D
Kiitos Johanna, kiva kuulla! Hahaa, voin arvata, että pidät meitä ihan hienohelmoina. Oikeastaan me on laitettu lämpö kunnolla päälle vasta nyt pakkasten myötä, ja siksi se verannan 15 astetta vähän ihmetytti. Kakluuneilla ja kynttilöillä on pärjätty ihmeen pitkälle. Alimmillaan meilläkin on ollut aamulla 16,5. No, se tuntui vähän turhan vilpoiselta. Veranta jäähtyy aika äkkiä, jos tuuli puhaltaa mereltä; pakkanen ei niinkään ole ongelma. Mutta täytyy sanoa, että asun mieluummin vähän vilpoisemmissa olosuhteissa kuin liian kuumassa ja tukalassa - nukuttaakin paremmin. :)
PoistaUpeaa, mitä olette päässeet näkemään. Minua kovin nauratti tuo kamera kamera -hokema;) Niin se minullakin menee, jähmetyn samaa hokemaan;)
VastaaPoistaJa vielä pitää kaikkien upeiden kuvien lisäksi mainita, kyllä talonne on todella kaunis! Tässä kauniissa talven siniharmaassa valossakin.
Hih, kiva kuulla, että joku muukin menettää toimintakykynsä kriittisellä hetkellä. Onneksi en ollut silloin yksin, vaan apuri oli sentään tolkuissaan. :)
PoistaKiitos Hyvä Mieli! Ilahdutat kovin. :)
Kiitos paljon ma-te! Olipa kiva, että eksyit tänne! Tervetuloa toistekin! :)
VastaaPoistaNiin ihanat kuvat ja tunnelmat taas. Ja mikä vieras! Valo tammikuun pakkasilla on kyllä ihan erityinen. Kaunista.
VastaaPoistaKiitos kovasti Saara! <3 Kyllä maisema vain on kaunis, kun on lunta maassa. Mustaa ja harmaata täällä nähty ihan riittävästi. :)
PoistaVoi hyvä tavaton kuinka VALLOITTAVIA maisemakuvia!
VastaaPoistaAivan sanoinkuvailemattoman kauniita.
Voi kiitos paljon Marru, ihana kuulla! <3 Ja lämpimästi tervetuloa lukijaksi! :)
Poista