Joka tapauksessa kulunut viikko on lisännyt tyytyväisyyttä ja onnellisuutta roppakaupalla. Sattumalta luin juuri tänään paristakin blogista (Nainen talossa ja Amandan unelmia) pohdintoja tyytyväisyyden ja kiitollisuuden merkityksestä elämään. Avaimet onnellisuuteen ovat joskus pienet, ja ne löytyvät useimmiten vieläpä oman päämme sisältä.
Olen kierrellyt aamuisin tuttuja tienpätkiä ja puikahtanut välillä pehmeille metsäpoluille. Ja voi sitä viserryksen määrää! Välillä jossakin on vilahtanut jänis, toisaalla taas valkoinen peuran pylly. Ei ensimmäistäkään autoa, ihmisistä puhumattakaan. Olen nauttinut niistä hetkistä täysin rinnoin.
Viikon aikana olen myös saanut kaksi haastetta, Kaarulta Pienestä lintukodosta ja Terhiltä Villa Laukasta. Kiitos molemmille! Kyseisten haasteiden tarkoituksena on edistää nimenomaan pienten blogien (alle 1000 lukijaa) tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Ajattelin vastata haasteiden kysymyksiin yhdistelemällä niitä sopivasti, sillä jotkut niistä sivuavat toisiaan niin läheisesti.
1. Kerro blogisi syntytarina? Miten keksit blogillesi nimen?
Alkusyksyllä päässäni vain 'naksahti'. En ollut edes ajatellut blogin kirjoittamista koskaan aikaisemmin. Syksyllä sattui olemaan ylimääräistä aikaa ja energiaa kesän jälkeen, joten jostakin syystä se kaikki kanavoitui ajatukseen blogista. Myös tarve tallentaa kauniita hetkiä ja tilanteita antoi sysäyksen nimenomaan kuvaamiseen. Nimen valinnassa ei ollut ongelmia - asummehan Airisrannassa.
2. Millaisista aiheista kirjoitat blogissasi?
Kirjoitan ja kuvaan asioita, jotka tuottavat itselleni hyvää mieltä. Rakastan kauniita yksityiskohtia kodissa, arjessa ja luonnossa. Niistä haluan ottaa kuvan muistoksi itselleni ja mahdollisesti ilahduttaa niillä myös muitakin.
3. Millaisia blogeja tykkäät lukea?
Minusta on ihana lukea, kuinka muut ovat toteuttaneet haaveitaan aloittamalla esimerkiksi uuden elämän jossakin muulla tai hankkimalla vanhan remontoitavan talon. Ihailen ihmisiä, jotka jaksavat pitää vielä blogia kaiken sen työmäärän keskellä; itsestäni siihen ei olisi ollut kuuna päivänä. Toisaalta luen myös paljon muunlaisiakin tavallisesta arjesta kertovia blogeja.
4. Mikä on parasta kodissasi? Lempipaikkasi kotona?
Meri ja luonto ovat ne syyt, miksi Airisrannan hankimme. Rakastan tätä miljöötä vanhoine navettoineen ja venevajoineen. Kun ensimmäisen kerran ajoimme pihaan, tuntui kuin olisimme tulleet kotiin. Ei siis mikään rationaalinen ostopäätös. Ehkä paras paikka talossa on ruokapöydän pääty verannalla, jossa useimmiten muun muassa kirjoittelen postauksia ja välillä huomaan unohtuneeni tuijottamaan kesken työn merelle.
5. Kuka teillä tekee sisustusta koskevat päätökset?
Yllätyksekseni täytyy todeta, että mietimme sittenkin yhdessä miehen kanssa suurimman osan sisustukseen liittyvistä asioista. Näillä tarkoitan värejä, tapetteja, huonekaluja, kaikkia suurempia hankintoja. Muuten hankimme kotiin vain sitä, mitä milloinkin todella tarvitaan, joten en ole siinä mielessä mikään sisustusliikkeiden unelma-asiakas.
6. Mikä on seuraava suurempi hankinta kotiisi? Suurin (vielä toteutumaton) sisustushaaveesi.
Herrainhuoneeseen olemme jossakin vaiheessa ajatelleet hankkia kirjahyllyn. Sekin ajatus saa todennäköisesti hautua vielä jonkin aikaa. Kuten olen aikaisemminkin todennut, vähillä ostoksilla Airisrannassa on päästy; suurin osa vanhan talon tavaroista ja huonekaluista on saatu suvulta.
7. Viimeisin ostamasi asia?
Juuri tuossa edellä pääsin sanomasta, että mitään meille ei ole ostettu, mutta eihän se pitänytkään paikkaansa. Pari viikkoa sitten mieheni löysi keittiön saarekkeen päälle lamput, joita on jo pitkän aikaa siihen haeskeltu. Nyt ne sopivat vain sitten tupsahtivat vastaan.
8. Mitä kuuluu täydelliseen vapaapäivääsi? Millaisia asioita tykkäät tehdä vapaa-ajallasi?
Työ ja vapaa-aika menee meillä limittäin ja lomittain. Se tosin sopiikin meille. Silloin kun on todella aikaa, nautimme pitkästä aamupalasta kesällä terassilla. Se onkin sitten tosi pitkä, tuntikaan ei riitä. Puhumme kaikesta maan ja taivaan välillä ja vain nautimme olostamme. Vapaalla on mukava tavata myös ystäviä ja syödä hyvin yhdessä. Blogin päivittäminen näyttää nykyisin kuuluvan tiiviisti vapaahetkiin.
9. Mikä on paheesi?
No ihan varmasti laiskottelu. Aina olisi vaikka mitä tekemistä, mutta jostakin syystä homma ei vain etene. Tarmonpuuskat saisivat tulla huomattavasti useammin, kun on kyse esimerkiksi ikkunanpesusta. Kuluneella viikolla sain tosin neljä (!!) verannan ikkunaa pestyä Nalan ystävällisellä avustuksella.
10. Kotiin tai puutarhaan liittyvä projekti, jonka aiot seuraavaksi toteuttaa?
Meillä on haaveena pieni kasvihuone, joka tehtäisiin talon vanhoista ikkunoista. Projektin aikataulusta ei vain ole tietoa, ehkä ensi vuonna, seuraavana...Siis en todellakaan tiedä, onko se seuraava projekti.
11. Jos saisit matkustaa minne maailman kolkkaan tahansa, minne menisit?
Kun ostimme Airisrannan, päätimme, että matkustelut on nyt sitten matkusteltu. Muutenhan kissoillekin pitäisi löytyä hoitaja! New York on kuitenkin se ainoa paikka maailmassa, mihin lähtisin yhä uudestaan ja uudestaan. Siihen en kyllästy koskaan. Sitä paitsi onhan se täydellinen vastakohta Airisrannalle.
Haasteen luonteeseen kuuluu tietysti keksiä uudet kysymykset ja haastaa joukko uusia bloggareita mukaan. Jätän kuitenkin sen tekemättä tällä kertaa ja annan nykyiset kysymykset kenen tahansa innokkaan bloggarin käyttöön.
Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille!
-Airisrannan Päivi-
Mukava oli lukea nämä kysymys-vastaus -parit ja katsella kauniit kuvasi <3
VastaaPoistaKiitos Tiina! Kiva, jos ilahduttivat. <3
PoistaOnpas sinulla kauniit lenkkimaastot. Täällä myös ikkunoiden pesu odottaa inspiraatiota. Ikkunoita on paljon ja pieniä ruutuja myös kiitettävä määrä...
VastaaPoistaEi ainakaan voi syyttää maisemia, jos lenkkeily ei huvita.:)
PoistaIkkunoita meilläkin riittää ja juuri niitä pikkuruutuisia, ah ja voi! Mistähän saisi taikakepin, jolla hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä?!
Olipa kiva saada katsella jutun lomassa näitä yleisnäkymiä teidän tienoilta. On niin kovin kaunista, etten hetkeäkään ihmettele, että päädyitte sinne!
VastaaPoistaYleensä en muista ottaa kameraa lenkille mukaan ollenkaan tai sitten en vain viitsi. :) Maisemia tulee kyllä aina ihailtua. Monesti on sitten jälkeenpäin harmitellut, kun ei ole saanut tallennettua jotain tiettyä hetkeä kuvaksi.
PoistaOlipa kivoja vastauksia mukaviin kysymyksiin! On sulla lenkkimaastot kohdillaan, että luonto
VastaaPoistaosaakin olla kaunis näin keväällä! Meri ja luonto olivat meilläkin ykköskriteerit, kun lähdimme
etsimään perheellemme sopivaa mökkipaikkaa. Lisäksi halusimme, että mökki sijaitsee autotien
päässä, koska käymme möksäilemässä ympäri vuoden.
Aurinkoista viikkoa Villa Airisrantaan!
Nautin ihan valtavasti varsinkin näistä aamulenkeistä luonnon keskellä. Eilen oli just lenkillä miehen kanssa puhetta, että tämän enempää ei maalla voisi asua. Traktori pörräsi pellolla ja linnut 'huusivat' metsänreunassa. Sade vain yllätti loppumatkasta.
PoistaToivottavasti teilläkin riittää kauniita mökkipäiviä omassa unelmapaikassanne! <3
Kiva postaus! On niin mukava lukea näitä vastauksia.
VastaaPoistaIhaillen ahmin ottamiasi valokuvia. Juuri tuollaisia ympäristön näkymiä minäkin tykkään ikuistaa. Kissa ikkunanpesukaverina on ihana hetken kuva :).
Minä olen niin nauttinut tästä kevään auringosta. Tein vaunulenkkiä kuopuksen kanssa aistit avoinna. Kuulin järven liplatuksesta jo kesän. Kurkiaura lensi kirkuen päämme yli. Aurinko lämmitti kasvoja ja siristi silmät. Tänään on helppo olla tyytyväinen. Mukavaa viikkoa sinulle <3
Kiitos Katja! <3
PoistaOikein aistien riemujuhlaa tämä hentoinen keväänalku! Se on kuin lupaus jostakin, mutta sittenkin paras nauttia juuri tarjottaessa. :) Kivaa viikkoa myös sinulle!
Oih, mitkä maisemat. Kauniit kuvat, juuri sellainen idylli, mikä itseänikin viehättää - ketäpä ei viehättäisi. Onnea vaan ikkunoiden pesuun :)
VastaaPoistaVoi miten kiva kuulla, Saara, että kuvat ilahduttivat! <3 Välillä kyllä tuntuu aivan ylelliseltä, kun saa ihan omassa rauhassa kulkea näissä kauniissa maisemissa.
PoistaIkkunanpesu-urakka tosiaan vaan odottaa, siitä ei pääse mihinkään. Vielä ei ole edistystä tapahtunut. :))
Olipas kiva postaus! Mukava lukea vastauksia.. :) Ja kuvat on taas aivan hurmaavia!
VastaaPoistaKiitos ihanasta kommentista Amanda! <3
PoistaAivan ihania hetkiä keväisistä aamuista! Tuli todella hyvä mieli päivään tätä lukiessa, melkein kuin olisi itse saanut herätä tuohon maisemaan :)
VastaaPoistaKaunista viikkoa <3
Kiitos Milla kauniista sanoistasi! <3 Mukavaa loppuviikkoa myös sinulle!
PoistaOlipa kauniita kuvia! Mahtava paikka asua! Ihana blogi sulla jota varmasti jään seuraamaan, aurinkoista kevättä :)
VastaaPoistaKiitos Mia! <3 Mukava, jos viihdyit blogini seurassa, tervetuloa uudestaan. :) Aurinkoisia kevätpäiviä myös sinulle!
PoistaHyvin paljon samanlaisia ajatuksia itsellänikin on :) Teillä on kyllä kauniit ulkoilumaastot siellä, mutta useinhan sitä tavallaan tottuukin siihen ympäröivään maailmaansa, eikä sitten tule lähteneeksi niin usein siitä erikseen nauttimaan.
VastaaPoistaMeilläkin matkat alkaa olla matkusteltuna pitkäksi aikaa. Ei malta, eikä halua olla poissa kotoa kun tänne ollaan vihdoin päästy. Sulla poikkeuksen voisi tehdä New York, mulla Lontoo. Vietin parikymppisenä paljon aikaa Englannissa, mutta Lontoossa olen ollut vain muutamia kertoja. Haluaisin taas käydä, uppoutua uskomattomien kirja- ja antiikkikauppojen maailmaan. Päivä tai pari Lontoossa riittäisi, sillä vierastan jo kaupunkielämää, mutta voisin niin mielelläni yhdistää reissuun maaseutukierroksen, vaikkapa sellaisen bussimatkan, jonka aikana kierretään ihailemassa vanhoja taloja ja puutarhoja :)
Ihan totta, luinkin postauksestasi, että ajatukset ovat kyllä menneet todella samoja ratoja tyytyväisyydestä ja onnellisuudesta! Näinhän se juuri on, että pitää tavallaan katsoa maailmaa uusin silmin, että huomaa oman ympäristönsä kauneuden. Se on varmaan yksi syy, miksi loppujen lopuksi innostuin kuvaamiseenkin.
PoistaElämä on tosiaan valintoja täynnä, koska kaikkea ei yksinkertaisesti pysty saamaan. Näin ainakin meillä.:) Lontoohan on myös aivan ihana kaupunki nimenomaan juuri valtavan historian ja kulttuurin tarjonnan takia. Minullekin riittäisi pari kolme päivää suurkaupungin hulinassa, mutta sitten kipin kapin takaisin omaan rauhaan. Ehkä sitten joskus sellaisetkin matkat tulevat vielä ajankohtaisiksi! :)
Kiva lukea vastauksiasi. Minusta se, että osaa rentoilla ja olla tekemättä mitään, on ihan hyvä taito. Kaikki eivät sitä osaa. Tarmonpuuskassa saakin sitten mitä vaan aikaan. Mutta se, että pystyy pysähtymään, eikä touhua koko ajan pysähtymättä, on hyvä asia mielestäni;) Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaIhana kuulla, että joku muukin ajattelee samalla tavalla! :) Nykyisin kaiken pitäisi olla vain niin tehokasta ja hyödyllistä, että helposti tuntee olevansa tosi laiska, kun välillä ottaa vähän lungimmin. Joskus joku mummo oli kuulemma kuolinvuoteellaan todennut, että 'olisin minä vähemmälläkin siivoamisella selvinnyt'. Silloin se on jo ehkä vähän liian myöhäistä huomata. ;) Rentoa viikonloppua myös sinulle!
Poista