Peremmälle, olkaa hyvät!

Iltaisin aurinko on taas paistanut niin kauniisti etupihalle, että innostuin eilen näpsimään kuvia vielä mustikkareissun jälkeen. Aivan oikein, mustikassa täällä siis edelleen kuljetaan. En millään malta pysyä pois metsästä, kun poimittavaa riittää vaikka millä mitalla. Montaa litraa ei kerralla tarvitse saada, mutta metsässä on vain niin rentouttavaa kuljeskella. Kuvia tulee otettua myös siksi, että kesäkukat ovat tällä hetkellä parhaimmillaan. Kun siis edellisessä postauksessa oltiin merenpuoleisella terassilla, tällä kertaa kurkistetaan talon etupuolelle eli sisääntulon puolelle.

Viime kesänä etupihalle tehtiin uudet portaat. Vanhat askelmiltaan korkeat ja muutenkin liian kapeat kiviportaat jätettiin puuportaiden alle. Vaatihan rakentaminen vähän enemmän kärsivällisyyttä ja tarkkuutta, mutta meistä oli aivan turhaa alkaa repiä vanhoja portaita maasta pois. Muutenkin pihan tekemisessä käytettiin niitä materiaaleja, joita oli jo valmiina. Vain terassilautoja ostettiin lisää. Uudet leveät portaat ovat siitä mukavat, että niillä mahtuu pitämään isoja kukkaruukkuja.

Ja tässä tämä ylpeyden aiheeni nyt sitten on koko komeudessaan - kuistissa talvehtinut hortensiani. Tällä hetkellä siinä on kuusi isoa kukkaa ja kolme on vielä tulossa. Ja varretkin ovat melko jykevät. 'Lapset' voivat kuistin ikkunan alla myös oikein mainiosti ja kasvavat terhakkaasti. Se vain huolettaa, miten ikimaailmassa saan tämän jättiläisen mahtumaan talveksi jälleen kuistiin. Viime syksynä se oli puolet pienempi. Eli kysymys kuuluukin, voikohon sitä leikata syksyllä?

Portaalla on myös pari vuotta vanha verenpisara, joka on päässyt kasvun vauhtiin vasta nyt loppukesällä. Sen sain saaressa asuvalta Matti-naapurilta, jolla on tapana syksyisin tuoda minulle ylimääräisiä kukkiaan. Toukokuussa siskoltani syntymäpäivälahjaksi saatu ruukkuruusukin on voimissaan. Nyt kun katson kuvaa, huomaan, että kaikki muut kukat paitsi oikealla roikkuva valkoinen pelargonia on saatu lahjaksi tai lahjoituksena. Saapa nähdä, pysyvätkö ne hengissä vielä ensi kesään. Muratti on ollut talvisin talon alla jätesäkissä talvehtimassa, ja niin se on vain kahtena vuonna peräkkäin ponnistanut sieltä elävien kirjoihin. Senkin olen saanut lahjaksi osana muuta istutusryhmää.

Parasta aikaa projektin alla on oven päälle tuleva pieni katos. Tähän mennessä siinä on ollut vain kapea lippa, mutta oven suojaamiseksi on pakko miettiä muita ratkaisuja. Todennäköisesti siihen tulee pieni puusta tehty harjakatos.

Kurkistus kesäisen ilta-auringon värjäämään kuistiin. Västäräkkikin on näköjään päättänyt tulla Airisrantaan kyläilemään.

Käydäänpä sitten peremmälle taloon. Kun suunnittelimme peruskorjausta, halusimme, että ulko-ovi ja kuistin sisäovi tulevat keskenään samalle kohdalle. Alunperin kuistissa oli vastassa seinä, kun astui sisälle taloon. Siitä lähtivät myös portaat vintille. Kuistissa toistuu sama kuutiomaisuus kuin verannallakin, eli siellä on molemminpuolin huonetta vinottain olevat seinät. Vasemmanpuoleisesta mentiin tupaan ja oikeanpuoleisesta saleihin. Kun päädyimme laittamaan oven keskelle kuistia, mukavana yllätyksenä tuli valoisa näkymä koko talon läpi merelle. Yllä oleva kuva on otettu aikaisemmin kesällä, joten hortensiakin on vähän pienempi.

Kesäisin, kun kuistin pariovet ovat auki, ulko-ovelta avautuu tämä näkymä talon läpi verannalle ja merelle.

Helteistä loppuviikkoa!

-Airisrannan Päivi-

Valkoinen joulu

Tuskin parempaa joululahjaa olisi voinut saada kuin tämän kauniin valkoisen lumipeitteen jouluksi. Ajoitus oli täysi kymppi. Viime talvena meillä ei ollut lunta käytännössä lainkaan. Eilen illalla ihailin valkoista pihamaata ja lumen peittämiä puita oikein sydämeni kyllyydestä.

Nalan kanssa lähdettiin lumitöihin heti, kun pyry hieman laantui iltapäivällä. Samalla sytytettiin kynttilöitä pihalyhtyihin. Illalla sama lumiurakka odotti kuitenkin taas. Tänäänkin lunta on tupruttanut koko päivän, joten eiköhän sitä riittäne ainakin joulun yli myös meillä.

Puutarhakalusteet ovat saaneet jouluksi uuden juhlapuvun ylleen.

Airisrannassa on saatu jouluvalmistelut päätökseen ja rauhoituttu joulun viettoon lumisten maisemien keskellä. Toivotan myös kaikille teille rauhallista ja rentouttavaa joulua!

-Airisrannan Päivi-