Follow my blog with Bloglovin

Tausta

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Maalaiselämää

Yön aikana oli satanut melkoinen kerros lunta. Täällä kun on talvella hiljaista muutenkin, uusi lumikerros tekee pihapiiristä täydellisen hiiskumattoman. Minulla on tapana varsinkin aamuisin kurkistella oven raosta ulos niin kauan kuin tarkenen ja ihmetellä  tuota käsittämättömän hiljaista maisemaa. Siihen en ole vielä kyllästynyt. Parin yrityksen jälkeen Sarabi-kissakin uskaltautui  pihalle, mutta muutaman minuutin päästä se oli jo epätoivoisen näköisenä kuikuilemassa verannan ikkunan takana kymmenet kosteat lumipallerot mahan alta roikkuen. Eipä auttanut muu kuin kantaa neito pesuhuoneeseen kuivumaan, niin tiukassa lumimöykyt olivat.


Maalla teiden auraus ei tapahdu automaattisesti. Loppusyksyllä ennen luvattuja lumisateita tai viimeistään hiutaleiden leijuessa taivaalta alas on muistettava pyytää auratraktoria poikkeamaan myös omalle tielle. Tänään tie aurattiin vasta kolmannen kerran, joten ihan hirmuisia lumimääriä Airisrannassa ei ole sentään tullut. Lumipöpperöiset tiet eivät saa siis suuremmin haitata, jos meinaa kovin syrjässä asustaa.

Äidiltä lahjaksi saatu timanttiananas on pirteä väriläiskä verannan vanhalla pöydällä.
Olen huomannut, että maalle muuton myötä monista asioita on alkanut ajatella eri tavalla kuin entisessä elämässä. Kaiken ei tarvitsekaan olla niin helppoa ja itsestäänselvää. Kun meille syksyllä ehdotettiin kimpparoskikseen mukaan tuloa, sitä ei tarvinnut kauan miettiä. Tähän saakka olemme tottuneet siihen, että roskat on aina haettu omasta pihasta säännöllisin väliajoin. Vaan eipä enää jatkossa. Roska-auto hurauttaa viimeisen kerran pihallemme tiistaina, ja sen jälkeen viemme roskat itse tiekunnan yhteiseen roskikseen. 


Viime keväästä lähtien olen myös miettinyt kompostoinnin aloittamista, mutta syystä tai toisesta se on jäänyt. Lähinnä hirvittää, mahtaako homma toimia ympäri vuoden. Luulen kuitenkin, että kimpparoskikseen siirtyminen vauhdittaa myös kompostiasiaa. On varmasti järkevämpää ja mukavampaakin kipata biojätteet omaan kompostoriin kuin kuljetella niitä pitkin teitä säkissä auton perällä. Ja olisihan se hienoa, kun saisi edes vähän multaa omasta takaa.



Kevät näyttää tulevan tänäkin vuonna, sillä makuuhuoneen ikkunalla oleva pikku hortensia on aloittanut uuden elämän. Kuistissa se ehti pari kertaa kuivahtaa niin pahasti, että lehdet tippuivat, mutta eipä tuo näytä pahemmin kasvua haitanneen. Entistä ehommat versot näyttävät nyt puskevan tilalle.


Ja arvatkaas kuka on käynyt vierailemassa talvisella pihamaallamme kerran jos toisenkin?! Kettu ystävämme asteli tässä yhtenä päivänä muina miehinä kohti kuistia kuin olisi ollut aikeissa piipahtaa tervehtimään talonväkeä.




Mustarastaalle laitetut omenan puolikkaat ja rusinat taisivat olla sellainen houkutin, että varovaisuus meinasi ketulta unohtua tyystin. Ilmeestä voi päätellä, että saalis oli puolustamisen arvoinen.


Loppujen lopuksi lumi vain pöllysi, kun pörröhäntä sai ikkunassa tuijottelevista ihmisistä tarpeekseen ja kurvasi metsän siimekseen. Kaksi viimeistä kettukuvaa on otettu keittiön ikkunasta.

Maine Coon

Toinen pörröhäntä sen sijaan ottaa elämän rennosti. Märät lumipallerot ovat kuivuneet mahakarvoista ja elämä on taas mallillaan.


Rentoa viikon alkua myös teille!

-Airisrannan Päivi-







51 kommenttia:

  1. Teillä taitaa olla siellä enemmän lunta kuin meillä täällä. Uskalia ja hyvävoipaisen näköinen on tuo kettu.
    Suosittelen lämpimästi kompostointia. Meillä isäntä on vaalinut pakkasillakin kompostia, eli vienyt päivittäin sinne tavaraa ja viedessää n lisukkeita, möyhinyt sitä. Paukkupakkasilla lämpötila on kompostorissa peräti 34 astetta. Hyvin siis komposti puksuttaa. Ajattelin, että tuo 220 litrainen Biolanin kompostori olisi iso, mutta nyt kun sinne laittaa kaiken, minkä vaan voi, niin vähän pieneksi meinaa käydä. Pariin kertaan on tyhjennetty nyt tuotoksia talven aikana. Ensi keväänä on siis tiedossa hyvät kompostimullat kohopenkkiin.
    Voi ihme, että Sarabi osaa ottaa elämän rennosti :)
    Iloa alkavaan viikkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on lunta kyllä riittävästi. Teillähän olikin tosiaan kompostorista jo kokemuksia. Hyvin näyttää toimivan, jos lämpötila on pysynyt noin korkealla tämän talven pakkasilla. Ihanaa, kun saatte jo omaa multaa. Täytyy alkaa itsekin tosissaan suunnittelemaan sen laittamista. :) Mukavaa viikkoa sinulle! <3

      Poista
  2. Onpas teillä käynyt suloinen vieras vähän herkuttelemassa. Mahtavia kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika rohkea otus kyllä! En olisi uskonut, että se hipsuttelee pihalle keskellä päivää. Kiitos Tiia! <3

      Poista
  3. Ehdottomasti kannattaa kompostoida. Äkkiä oppii huomaamaan, miten kompostori pelittää parhaiten pakkasella. Meillä on aivan tuon Sarabin näköinen lötköttäjä, makoilee tassut taivasta kohden. Se tosin ulkoilee kovin ahkerasti päivisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kompostointi kiinnostaa kyllä tosi paljon. Pitäisi vain ratkaista, ostaako valmis laite vai uskaltaisiko kokeilla ihan vaan maassa olevaa kasaa. Noita lötköttäjiä ei sitten malta millään ohittaa, vaan aina pitää mennä vähän nuuskuttelemaan, kun ne oikein rentoilee. Meidän neiti on alkanut käyttää pakkasilla sisävessaa! :)

      Poista
  4. Rollatessa kuviasi alas, ihana raikkaus tulvahti tuosta fuksian värisestä kukasta vaaleaa taustaa vasten.Ja perhosia vatsaan tuosta suloisesta hortensian taimesta,niin on keväinen.:)
    Silti tuo talvinen kuva talaksesta tuolla lumimaisemassa on kyllä kaunein <3
    Että saatte omasta ikkunasta seurata repolaista...kyllä on upeaa!
    Kiitos, ja mukavaa viikon alkua sinulle!
    Sanonta "kissan päivät" on kyllä aika osuva noille nautiskelijoille-ihana kuva.
    Meillä kesäisin maalla viedään vanhaan AIV-(luonnonkivistä muurattu syvä ympyrärakennelma)kuoppaan kaikki ruohonleikkuu jne roippeet ja biojöte möyhitään sinne mukaan.Syksyllä vielä pudonneet lehdet päälle.Vaikka on kukkuroillaan tavaraa syksyllä, keväällä laskenut tiivistyessään puoleen ja pulleita matoja täynnänsä.Ja muhevaa multaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kukka on kyllä oikea ilopilleri talvista harmautta vasten. Olipa kiva, kun opin sinulta uuden sanan - talas. Sitä en ollut kuullut koskaan aikaisemmin. Piti oikein googlettaa, mitä tarkoitat. :) Suulikin oli aluksi outo sana tänne muuttaessamme, sillä itse olin kuullut vain veneladosta tai -vajasta. Mukavaa, kun oppii uutta. Onpa hyvä kuulla, että komposti toimii ihan hyvin, vaikka ei ostaisikaan erillistä laitetta. Rottia vähän pelkään, mutta ne eivät varmaan ole teilläkään ongelmana. Kiitos paljon kommentistasi Mirjam-Matilda! <3

      Poista
  5. -jännästi tuo viimeiseksi kirjoittamani mukavan viikon toivotus meni tuohon kommenttini keskelle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, terveiset tulivat perille! :) Täällä ainakin välillä yhteydet ovat tökkineet melko lailla, ja kursorikin pomppii miten sattuu. :)

      Poista
  6. Ihana masun tuuletus ja kuivatus kuva. Kyllä kelpaa. Kettu oli rohkea, taisi olla kova nälkä. Pellon poikki olen täällä nähnyt menevän ja kerran oli pihassa kesäaikaan.
    Komposti kannattaa ehdottomasti hankkia. Meillä ei ole edes lämpökomposti, suunnilleen joulun aikaan kun pakkanen kiristyi niin meni jäähän, mutta vien sinne silti kaiken kompostitavaran. Keväällä lähtee käyntiin kun sulaa. Toinen astia on ostoslistalla, voisi olla varana jos eka täyttyy jäätymisen myötä. Avokomposteissa kompostoin puutarhajätettä, puiden lehtiä yms. Yhdestä sellaisesta tuli viime kesänä neljä kottikärryllistä multaa. Aivan mahtavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä taitaa täällä asustaa varsinainen city-kettu. :) Kuulostaa tuo kompostihomma kyllä hyvältä. Ja tuo on mukava kuulla, että se toimii, vaikka välillä jäätyykin talvella. Aika kalliita nuo kaupan lämpökompostorit, joten sekin on vähän mietityttänyt. Melkoisen määrän olette jo saaneet omaa multaa. Luulen, että keväämmällä kompostihomma otetaan työlistalle täälläkin. :)

      Poista
  7. Minäkin olen miettinyt paljon kompostin hankkimista, mutta ajatukseksi on vain jäänyt. Voi, itse kettu repolainen, aivan mahtavia kuvia olet saanut! Taisi olla kettu nälkäinen :)
    Kaunista sielä teillä, niin ulkona, että sisällä! Airisrannan kauneus on aivan omaa luokkaansa! Äidiltäsi saatu kukka on todella kaunis, upea väri. Sarabi on kerrassaan hurmaava nautiskelija. Täälä on myös koirat nauttinut samanlailla kodin lämmöstä, kun pihalla on pakkanen paukkunut ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinullakin taitaa olla samanlainen kynnys kompostoinnin suhteen kuin itsellänikin. :) Meinaan kuitenkin keväällä kokeilla, josko saisi homman alkuun. Sarabi on ottanut pakkasten aikana sisävessan käyttöön, ja nyt se ei meinaa millään mennä asioilleen ulos, vaikka ilma on lämmennyt. :) Kiitos Mia, ihania ylisanoja! :) <3

      Poista
  8. On teillä luonto lähellä siellä! Repolainenkin uskaltautuu noin lähelle, Wau!!

    Suosittele kompostorin hommaamista lämpimästi. Kun sitä oppii käyttämään (monesti kantapään kautta), ei sitä ilman osaa enää ollakaan :) Hyvänä nyrkkisääntönä sulana pysymisessä on ainakin se, ettei sitä saa täyttää kerralla liikaa vaan vie päivittäin pieniä määriä jätettä ja muistaa möyhentää kuiviketta joukkoon. Eikä se maailmanloppu ole sekään, jos se sattuu jämähtämään jäähän. Olen usein lämpötilan uhkaavasti laskiessa työntänyt kompostimassan sisälle kuumalla vedellä täytettyjä limsapulloja ja antanut niiden olla siellä useita tunteja. Se on nostanut lämpötilan aina taas sellaisiin lukemiin ettei ole jäätynyt. Tyhjentääkin sitä kannattaa, talvellakin, vaikka muutaman lapiollisen kerrallaan. Hyviä niksejä löytyy muitakin netistä ihan googlettamalla vaikkapa hakusanoilla kompostorin sulana pitäminen. Lykkyä tykö, jos kompostorin päätätte hankkia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonto tulee täällä tosiaan ihan ovelle. :)

      Tosi kiva kuulla kokemuksia kompostoinnista. Jos se toimii tällaisilla pakkasillakin, niin ihme on jos itse en saisi onnistumaan. Olen miettinyt kompostin laittamista jo pari vuotta, mutta joku kynnys on vain ollut aloittamisessa. Nyt on toisaalta hyvä hetki haastaa itsensä, kun muutetaan jätesysteemiä. Kiitos paljon, Kaaru, kommentistasi! :)

      Poista
  9. Onpa todella kaunis tuo kuva venevajastanne huurteisten puiden ja koskemattoman lumen ympäröimänä ja entäs sitten nuo kettukuvat....hienoja.
    Sitten sananen kompostoinnista, joka todella kannattaa. Kompostimulta on ylivertaista ja mitä parhainta puutarhakasvien ravinteikasta maanparannusainesta. Sillä sananmukaisesti saa kasvin, kuin kasvin kukoistamaan. Vieläpä lähes ilmaiseksi. Sitäpaitsi se on myös ekologisesti hyvin järkevää ja jättenkuljetusmaksuissakin tulee säästöä vuoden mittaan pitkä penni. Meillä itsellämme on käytössä kolme kompostoria. Yksi lämpökompostori ympärivuotiseen kompostointiin ja kaksi muuta ovat puutarhakompostoreja. Avokompostit ovat vielä luku sinänsä ja niitäkin löytyy pihaltamme useita. Voin siis oman kokemukseni perusteella suositella kompostointia ja sen tuomia pelkkiä hyötyjä. No tulipa tästä nyt oikea palopuhe, joten viisainta kai lopettaa tähän.
    Mukavaa alkavaa viikkoa myös sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Kruunu Vuokko! On tosi kiva kuulla rohkaisevia kommentteja kompostoinnista, kun se taitaa olla melkein välttämätöntä meillekin jätesysteemin muuttuessa. Uskon kyllä, että kompostimulta on ylivertaista, kun katsoo ihanaa puutarhaasi. Välillä toisiaan turhauttaa kantaa kotiin niitä kaupan multasäkkejä, kun täällä keskellä maaseutua asuu. Luulen, että mekin tästä uskaltaudutaan kokeilemaan, joten nyt täytyy vain ahkerasti haeskella netistä hyviä ohjeita alkuun pääsemiseksi. Palopuheesi oli erittäin antoisa. :)

      Poista
  10. Mikä ihana kuva karvapallerosta sohvan sylissä <3! Kyllä kelpaa ulkoilujen jälkeen nautiskella..:) Siellä saaristossa on varmasti todella hiljaista, toisaalta hiljaisuudessa oppii näkee niin paljon syvemmälle ja syvemmin. Kuten näissä ihanissa postauksissasi voi kokeakin <3

    Ja miten lohduttavaa, että kaiken takatalven keskellä jossain puhkeaa jo ripaus vihreääkin: voi miten ihanaa että hortensiasi on selviytynyt kohta uuteen kevääseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parin lumettoman vuoden jälkeen tuntuu oikein nautinnolliselta katsella maisemaa, kun kaikki on puhtaan valkoista kuin vanhanajan postikorteissa. :) Ja jotenkin tuo uusi vihreyskin korostuu lunta vasten - ihana kontrasti. Ja mikä parasta, karvapallerot pysyvät puhtaina. :) Kiitos Milla! <3

      Poista
  11. Kompostoinnin miettiminen kuulostaa mielenkiintoiselta. Minäkin olen miettinyt kompostorin hankintaa saareen, mutta toistaiseksi olen tyytynyt kiikuttamaan metsän reunaan biojätteitä. Kaksi kautta olen nyt kasvattanut ja käännellyt kasaa ja vienyt sinne myös lehtiä. Alimpana alkaa olla jo multaa ja olen toiveikas, että saan sitä käyttöön jo ensi keväänä! Olen tosin laittanut vain kasviperäistä biojätettä sinne, etten houkuttele raadonsyöjiä paikalle. Eläinperäistä jätettä ei juurikaan edes synny, kun on koira talossa. Kiinnostaa kuulla, päädytkö kompostorin hankintaan!

    Aivan ihanat ja satumaiset kuvat lumisen hiljaisesta pihapiiristänne. Kettu vain sattui paikalle häiritsemään rauhaa... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaupan lämpökompostorit tuntuvat aika kalliilta, ja siksi kiinnostaa myös muut vaihtoehdot, jotka toimivat. Toisaalta hiiret ja rotat pelottavat, jos on jonkinlainen avokomposti. Pitää varmaan vielä paremmin perehtyä aiheeseen. Muilta saadut palautteet ovat olleet kyllä tosi innostavia.

      Kiitos Pilvi! Tässä maisemassa kyllä sielu lepää. :)

      Poista
  12. Onpa mahtavaa, kun kettu tulee noin lähelle! Ja meillä Siiri on samanlainen pörrökasa, tuo lumipalloja mahanalusessaan sisälle. Pakkasilla kissat kävivät vain ovella kääntymässä,eivät halunneet mennä ulos. Ja tympiintyessään oli kovat painit sisällä melkein päivittäin.
    Tuo kompostiasia on meilläkin ihan lapsen kengissä, mielessä on ollut kyllä jo vuosia. Jospa minäkin saisin sen toteutettua, kun täällä sai niin hyvää palautetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi lumipallot mahassa eivät ole niin rasittavia kuin rapatassut vesisateella. :) Kompostointi on tosi kiinnostava juttu, mutta lapsen kengissä täälläkin on oltu tuossa asiassa. Olen samaa mieltä, että palaute on ollut todella rohkaisevaa, joten innostus kompostointiin on kasvanut entisestään. :)

      Poista
  13. Kiitos ma-te! Herkkuja ei näköjään voi vastustaa, vaikka olisi kuinka viekas. :) Mukavaa viikkoa myös sinulle! <3

    VastaaPoista
  14. Olipas komian näköinen kettu... hienoa, että sait noin hienot kuvat siitä!!
    Ihanan tunnelmainen toi punaisen tuvan maisemakuva!!
    Minä en ole pahemmin päässyt ulos kuvaamaan... töistä tullessa on aina hämärää ja viikonloppuisin on jos jonkinnäköistä ohjelmaa... : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin kettu on tainnut löytää ruokaa ennen omenan puolikastakin, ainakin tuuheasta turkista ja hännästä päätellen. Minusta on ollut kiva kuvata nyt, kun on lunta. Se on ollut niin harvinaista herkkua viime vuosina. Onneksi päivät alkavat pidentyä, niin kuvaamisaikaakin tulee lisää. :) Kiitos kommentistasi Sanni Aleksandra! <3

      Poista
  15. Niin suloinen kettu! :) Hauska tuo kuva, jossa hän on päättäväisen näköisenä marssimassa ovelle :D Lumi on tehnyt maisemasta entistä kauniimman - ja hiljaisemman. Niin ihanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luontoa on mukava seurata ja täällä siihen on hyvät mahdollisuudet. Kanahaaveet joutuu varmaan tosin hautaamaan, kun tuo kettu on alkanut vierailla niin tiuhaan. Onneksi meillä Suomessa on vielä neljä vuodenaikaa, että voi nauttia vaihtuvista maisemista. Talvikin voi olla kaunista. :) Kiitos Tiina! <3

      Poista
  16. Ihailin jälleen kauniita kuviasi!

    VastaaPoista
  17. Mahtavat kettukuvat!!! Sattuipa kamera olemaan sopivasti saatavilla:)
    Suosittelen todella lämpökompostorin hankkimista. Tosi hyvin toimii ja vähentää valtavasti jätteen määrää - tulee kiva eko-olo:) Kovilla pakkasilla kompostimme on lakannut toimimasta, mutta olemme pärjänneet siitä huolimatta. Kierrätys on vähentänyt sekajätteen määrää niin paljon, että olemme siirtyneet 8 viikon tyhjennysväliin:)
    Mukavaa viikkoa sinne♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi kettu oli niin ahne, että viipyi pihalla pitemmän aikaa. :) Hienoa kuulla positiivisia kokemuksia kompostoinnista. Oikeastaan tuohon kimpparoskikseen siirtyminen oli tavallaan pakote alkaa vihdoin miettiä tosissaan kompostointia. Onhan se selvää säästöä ja tulee hyvä mieli kaupan päälle - se eko-olo. :) Kiitos SisustEllen! <3 Mukavaa viikon jatkoa sinulle!

      Poista
  18. Voi toista pörröhäntää, mokomat lumipallerot. Varmana ei tykännyt? Meidän kissat ei voi sietää lunta. Eipä tartte pelätä että kukaan lähtee pidemmälle reisulle, tai että sattuuko ulkona jotain :)

    Hienot kuvat olet saanut ketusta. Komea repolainen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sama juttu täällä. Lyhyet viiden minuutin happihörpyt riittävät, ja sitten äkkiä taas sisälle. Mieluummin kissat näyttävät menevän vesisateessa ulos kuin lumisateessa, kumma kyllä.

      En ole aikaisemmin nähnyt kettua näin lähellä taloa ainakaan päivällä. Aika rohkeaksi se on tullut. :) Kiitos Taru!

      Poista
  19. Komeat kuvat, ertyisesti nuo kettukuvat ovat mahtavat!

    Kompostointi kannattaa varmasti. Ei kannata ravinteita kuljettaa muualle, vaan saa ne hyödynnettyä omassa pihassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sussi! Sattui hyvä tuuri kettukuvien kanssa. :)

      Kyllä meillä taidetaan kompostointi aloittaa, niin paljon nämä kannustavat kommentit ovat innostaneet. :)

      Poista
  20. Ei voi olla totta, että kettu noin rohkeasti tuli melkein ovelle :o. On kyllä uskomatonta. Hienot kuvat nappasit eläimestä. Meillä on Suomen Pystykorva ja kyllä se muistuttaakin kovasti, varsinkin, väritykseltään Punakettua.

    Ihana kevättunnelma nousee, kun katsoo hentojen kukkien uusia alkuja. Kompostori olisi kyllä varmasti kätevä. Minulla ei ole siitä kokemusta, mutta olen myös miettinyt joskus sen laittamista.

    Kauniita talvikuvia olet ottanut :)

    Mukavaa loppuviikkoa sinulle !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika yllättynyt olin itsekin noin rohkeasta ketusta. Se viipyi sen verran kauan pihalla, että kuvaaminen onnistui. Yleensä se on hiiviskellyt vähän kauempana talosta.

      Kompostointi on kiinnostanut minua jo pitkään, mutta toteutusasteelle en ole vain päässyt. Uuteen on kai aina jonkinlainen kynnys. :)

      Kiitos Kanneli! Mukavaa tammikuun viimeisiä päiviä myös sinulle! :)

      Poista
  21. Voi, miten viehättävältä kuulostaa elämä siellä Airisrannassa talven keskellä. Lumi on jo sielläkin tainnut vähentyä. Ja herra Repolainenkin pääsi kuviin. Ruoka tekee tehtävänsä. Mutta on ketulla kaunis ja hieno turkki. Tuon turkin kanssa tarkenee talvella.
    Kiitos kauniista kuvista ja hyvää viikonloppua Airisrantaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt lumi on jo hävinnyt melkein kokonaan. Siksi onkin aina kiire taltioida vähäinenkin lumisade - se kun voi olla koko talven ainoa. :) Luonnon keskellä täällä todella ollaan ja sitä on antoisaa seurata. Kiitos Tuula ja mukavaa viikonloppua myös sinulle!

      Poista
  22. Pehmeä ja valkea talven taikamaa!
    Sai Sarabikin tuntea lumen!
    Ja mikä kasvun ihme ikkunalla!
    Kaunista viikonloppua, täällä mantelipuut kukkii jo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvi on meillä jo elettyä elämää tällä erää eikä lumesta ole enää tietoakaan. :) Onneksi sentään kuvat ovat jäljellä. Mutta onpa teillä jo ihanan keväisen kuuloista - mantelipuut kukassa. Vau! Nautinnollista, kaunista viikonloppua myös sinulle!

      Poista
  23. Ihania talvikuvia mutta myös mukana kauniita kevätaurinkopilkahduksia <3. Helmeilevää helmikuuta, Päivi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kevätaurinko on jo välillä pilkahdellut mukavasti ja vesi tippuu räystäiltä. :) Kiitos Hammi! Kauniita helmikuun päiviä myös sinulle! <3

      Poista
  24. Oi miten kauniita kuvia. Talvi ja kuitenkin kevään ensi merkkejä ikkunalaudalla odottamassa täyteen kasvuun pääsemistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Suvituulia! Uudet vihreät versot alkavat jo kummasti pilkistellä vähän rupsahtaneista kasveista. Mukava niiden kasvua on seurata. Kiva, kun kävit vierailulla. :)

      Poista
  25. Sykähdyttävän ihania kuvia täältä löytyy aina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Mamma N! <3 Todella ihana kuulla, että kuvista on iloa muillekin!

      Poista
  26. Onpa komea kettu teillä pihavahtina, kaupungissakin näkee kettuja,mutta kohtaamiset ovat nopeita ja usein kaukaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt vahtia ei ole taas vähään aikaan näkynyt, mutta sen sijaan mäyrä juoksenteli pihalta karkuun, kun iltahämärissä avasin ulko-oven. Sarabi-kissan kanssa sitä siinä ihmeteltiin. Peura tuli puolestaan tänään aamulenkillä tietä pitkin vastaan. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!