Follow my blog with Bloglovin

Tausta

tiistai 10. maaliskuuta 2015

Kevätmielellä

Eilen aamulla se tapahtui. Kuulin mustarastaan laulavan ensimmäisen kerran, kun avasin kuistin oven kissalle. Siellä se, mustarastas,  kukersi ja luritti huilumaista melodiaansa sydämensä kyllyydestä. Mikä huikaiseva tunne! Oli pakko huikata miehelle, että tulisi kuuntelemaan kevättä.




Linnut ja luonto ovat yksi ihanimpia asioita Airisrannassa. On mahtavaa, kun kevät etenee, ja yhä uusia lintulajeja ilmestyy pihapiiriin ja rannalle. Viikonlopun aikana viserrys monipuolistuikin melkoisesti. Aamulla kuljeskelin auringonpaisteisella laiturilla ja rannalla ja nautin tyynestä linnunlaulun täyttämästä maisemasta. Tuntui, että sydän pakahtuu siitä kaikesta.



Hieman vielä talviuninen peltomaisema kylpee auringossa, kun lähitaloista kuuluu traktorin pörinää heti aamusta. Meillä päin istutetaan jo perunaa! 



Viime viikolla sain myös vastaanottaa seitsemän kysymyksen haasteen Jovelan Johannalta. Kiitos siitä! Kovin helpolla Johanna ei aio minua päästääkään, mutta parhaan kykyni mukaan yritän hänen kysymyksiinsä pakertaa vastauksia.


1. Yllätysvieraat ovat saapumaisillaan juuri silloin, kun viimeksi haluaisit avata oven kenellekään. Se normaali kaaos-laiskuus-pystytukka-tyhjän kaapin dilemma. Miten selviät tilanteesta?

Taidan ensiksi saada hepulin, mutta kuin ihmeen kaupalla kokoan itseni ja alan toimia. Äänen korottaminen perheelle taitaa olla paheeni, mutta toimii useimmiten. Sängyn alle voi lykätä enimmät roinat, ja keittiön tasot tyhjenevät jonnekin, en edes tiedä minne. Jälkeen päin ihmettelen, miksi en aina toimi yhtä tehokkaasti.

Nopea vilkaisu vessan peiliin: saa kelvata. Sitten jo tunnenkin, kuinka posket alkavat kuumottaa. Huh, vaikka välillä yritän leipoa, ei sitä kaakkua silloin ole, kun joku on tulossa käymään. Mutta leipää meillä on aina! Kyllä ne vieraat siitäkin tykkää ja kahvista.  Näin homma on hanskasssa, ja kun vieraat saapuvat, talossa on jo rauha maassa. :)


2. Saat 200,- lahjakortin minne tahansa. Miten käytät sen?

Koska olen nuuka, säästän lahjakorttia niin kauan, kunnes viimeinen voimassaolopäivä alkaa uhkaavasti lähestyä. Vasta sitten ostan sillä jotain, useimmiten  hyödyllistä. Kestävääkin sen pitää olla, jotta siitä olisi iloa vuosikausiksi. Tulikin muuten mieleeni, että sain viime toukokuussa syntymäpäivänäni lahjakortin, josta on vielä melkoinen osa käyttämättä! Hmm, jos sittenkin hemmottelisin itseäni jollakin vähemmän käytännöllisellä. 




3. Koska viimeksi tarkistit/te palohälyttimen toimivuuden?

Remontin yhteydessä meille laitettiin sähköiset palohälyttimet, joten siinä mielessä niitä ei tarvitse tarkistaa. Tosin kerran ne alkoivat huutaa kaikki yhtä aikaa, kun yhdessä hälyttimessä olleet varaparistot olivat vetelemässä viimeisiään. Ja tämä tapahtui tietenkin keskellä yötä!

4. Jos joulua ei lasketa, mikä muisto jäi mieleen talvesta 2014-2015?

Hmm, tämäpä ei ollutkaan helppo. Ylipäätään kulunut talvi on jättänyt jälkeensä monta hyvää muistoa tavallisesta arjesta ja pienistä onnistumisista. Niitä hetkiä osaa myös arvostaa tietäen, että asiat voisivat olla toisinkin, paljonkin toisin.

5. Suklaa vai salmiakki?

Suklaa ehdottomasti: konvehdit, suklaalevyt, suklaakakku, suklaavanukas, suklaakastike.... Salmiakilla meikäläisen verenpaine nousee. :)


6. Jos pitäisit välivuoden siitä, mitä teet nyt, mitä tekisit?

Minusta tuntuu, että juuri tämä nykyinen elämä on sitä välivuoden pitämistä. En kaipaa muuta - olen tyytyväinen ja onnellinen.

7. Mitä kirjaa suosittelisit minulle ja miksi?

Täytyy sanoa, että kirjojen lukeminen on Airisrannan vuosina jäänyt minimiin. Elämässä on ollut niin valtavan paljon muuta. Siitä huolimatta lukeminen on edelleen yksi rakkaimmista harrastuksistani. Vuosia sitten uskaltauduin tarttumaan Dostojevskin suurteokseen Rikos ja rangaistus, ja se kolahti minuun heti. Olin varma, etten jaksaisi moista opusta kahlata loppuun, mutta kun alkuun pääsin, en malttanut päästää kirjaa käsistäni. Jos ihmismielen kiemurat vähänkin kiinnostavat, on kirja todellakin lukemisen arvoinen.

Haasteen eteenpäin viemiseksi minun kuuluisi nyt keksiä seitsemän uutta kysymystä, mutta mielestäni Johannan kysymykset ansaitsevat useampiakin vastauksia, ja siksi pitäydyn edelleen niissä. Jätän myös haasteen leijumaan bittiavaruuteen enkä nimeä ketään kapulan vastaanottajaksi, joten kaikki asian omakseen tuntevat voivat napata sen ilman tunnontuskia itselleen.  



Viikonloppuna nautimme ensimmäiset kupposet kahvia ulkoverannalla, samoin kuin eilenkin töiden lomassa. Se on sitä arkipäivän ylellisyyttä, elämän pieniä nautintoja.



Kun myöhemmin iltapäivällä käväisin postinhakureissulla, naapurit huhkivat edelleen perunapelloillaan. Jos kevät etenee näin vauhdikkaasti, toukokuun juhlijat saattavat jo saada uusia perunoita juhlapöytäänsä.


Mukavan keväistä viikkoa teille kaikille!

-Airisrannan Päivi-


20 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kevät on niin ihanaa aikaa ja valon määrä käsittämätön pitkän talven jälkeen. Nautin sydämestäni!

      Poista
  2. Teillä on jo kevät tosi pitkällä. Täälläkin lumi sulaa jo silmissä, mutta menee kyllä aikaa, ennen kuin pottua peltoon saa laitettua :)
    Auringolla on kyllä niin luonnolle kuin ihmismielellekin ihmeellinen vaikutus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskomattoman aikaisin täällä on saatu nauttia kauniista ja lämpimästä säästä. Mutta niinhän se on, että kevät keikkuen tulevi.:)

      Poista
  3. Ihana blogi sinulla ja kaunis koti teillä :) Vastikään tänne Jovelan kautta löysin :)
    Täälläkin saatiin eilen hieman kevättä rintaan kinosten keskelle, kun aamulla kuului joutsenten huudot järveltä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos Viherrilli! Kiva, kun löysit blogini.<3

      Kyllä nuo kevään äänet tuntuvat mahtavilta, kun niitä ensimmäisen kerran kuulee talven jälkeen. Kohta ne kinokset teilläkin sulavat! :)

      Poista
  4. Oi ihanaa, kevät <3 Täälläkin voi jo kuulla hiukan linnunlaulua, tosin en tunnista suurinta osaa livertäjistä. Hanhet lentävät kaakattaen talomme yli illan hämärässä. Kerrassaan mahtavaa aikaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keväässä on kyllä taikaa! En minäkään tunne suurinta osaa livertäjistä, mutta yritän koko ajan opetella niitä tunnistamaan; on palkitsevaa, kun oppii uusia lajeja - joko lintuja tai kasveja. :)

      Poista
  5. Ranta on jo sula! Oi ihanuus, mikä näkymä! Täällä on nyt jokapäiväisenä ilona kaikenlaiset taivaantöräyttelijät, kun joutsenet, hanhet ja muut kaakattaen lentelevät auraavat taivasta. Ihanaa!

    Mikä siinä muuten on, että palohälyttimet tuntuvat ilmoittelevan huoltotarpeistaan aina öisin :D Rikos ja rangaistus! En ole lukenut sitä vuosiin, joten kiitos vinkistä. Pistänpä sen kirjastolistalle nyt heti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän edustallamme meri ei tosiaan jäätynyt tänä vuonna lainkaan. Ainoastaan pientä rosoa kertyi rantakivikolle muutamina pakkaspäivinä. Nyt on kyllä ihanaa, kun ei tarvitse odotella lumien sulamista, vaan tuntuu kuin oltaisiin jo pitkällä kevättä. Ja juuri nuo töräyttelijät tekevät viimeistään sen mahtavan kevätfiiliksen! :)

      Kiva, jos Rikos ja rangaistus on sinulle mieleistä luettavaa, vaikkapa vielä uudestaan. Olen myös ajatellut tarttua siihen iltalukemisena, kunhan saan kaivettua sen tuolta varaston kätköistä esille.

      Poista
  6. Voi teillä on jo kevät :) Meillä päin ei kyllä tarvi vielä haaveillakkaan perunan laitosta. Tosin ei sitä pottumaatakaan vielä ole. Pitäisi uusi perustaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei meilläkään omaa pottumaata ole, se vasta haaveissa. Naapurithan ne meillä Suomen ensimmäiset uudet perunat yleensä tarjoilee. :)

      Poista
  7. Viehättävä blogi! Tänne löysin ja tänne jäin :) kevät on kyllä paras vuodenaika. Teilläpäinpä ajoissa ollaan potun istutuspuuhissa! Meillä täällä pohjoisessa luonto uinuu vielä lumivaipan alla, mutta keli on mitä mahtavin! Äkkiähän ne lumetkin humahtaa nyt kun aurinko on ruvennut lämmittämään. Mukavaa viikonloppua Airisrantaan!

    VastaaPoista
  8. Kiitos Kaaru ja kiva, että löysit tänne! <3. Olet lämpimästi tervetullut seurailemaan Airisrannan elämää!

    Kyllä potun istutus on nyt tänä vuonna täällä aikaisessa. Toisaalta te saatte nauttia hieman selkeämmistä eroista vuodenajoissa kuin me. :) Kyllä minä ainakin kaipasin lunta tammi-helmikuussa, kun oli muuten niin uskomattoman pimeää.

    Rentouttavaa viikonvaihdetta myös sinulle!

    VastaaPoista
  9. Voi meillä jäät eivät vielä ole lähteneet. Käyn joka päivä Hugo-koiramme kanssa kävelylenkillä merenrantaan ja tarkistan tilannetta:) Meri on minulle tärkeä elementti<3
    Aurinkoa viikonloppuusi - sitä on kai luvattukin koko Suomeen♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, että kävelylenkeillä kevään edistysaskeleet huomaa parhaiten. Meillä sen huomaa myös siitä, että mökkinaapurit alkavat käydä ilmoittautumassa. :)

      Kiitos, ihanaa viikonloppua myös sinulle! Täällä aurinko paistaakin jo kirkkaasti.

      Poista
  10. Hei Päivi, löysin tämän ihanan blogisi ihan äsken,
    Tulin ja jäin :-) Missä tuo upea huvilanne sijaitsee,
    viittaako Airisranta nimi Airistoon, tänne Turun saaristoon?
    Me mökeillään Naantalin Merimaskussa, täällä tänäänkin,
    auringosta ja meren kauneudesta nauttien.

    Tervetuloa vastavierailulle blogiin, jossa mm. mökkijuttuja ja
    muotipostauksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Teija ja kiitos paljon kommentistasi! <3 Lämpimästi tervetuloa lukijaksi!

      Kyllä vain, Airiston rannalla asumme Naantalin Rymättylässä. Tehän olettekin sitten ihan naapurissa! :) Kiitos kutsusta, ilman muuta tulen tutustumaan blogiisi.

      Poista
  11. Mustarastaan laulun kuuleminen on niitä sykähdyttäviä hetkiä keväässä! Ihana, että olet jo kuullut sen;)
    Aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät on kyllä niin ihanaa aikaa, ja nyt jo odotan, että ne alkaisivat laulaa myös illansuussa. :)

      Kiitos samoin, mukavaa viikonvaihdetta myös sinulle!

      Poista

Kiitos kommentistasi!